Talvipäivänseisaus – vuoden pimein päivä

Milloin on talvipäivänseisaus?

Talvipäivänseisaus on vuosittain noin 21. joulukuuta, ja tarkka päivä ja kellonaika löytyvät paneelista. Ilmatieteen laitos antaa päivän noin-päivämääräksi 21. joulukuuta. Hetki on tähtitieteellinen, ja se on sama kaikkialla maapallolla, vaikka kellonaika riippuu aikavyöhykkeestä. Paneeli näyttää sen Suomen aikaa.

Talvipäivänseisaus aloittaa tähtitieteellisen talven, joka Ilmatieteen laitoksen mukaan kestää noin 90 päivää kevätpäiväntasaukseen asti. Kevät- ja syyspäiväntasausten ajat ovat sivuilla kevätpäiväntasaus ja syyspäiväntasaus. Kesäinen vastine on kesäpäivänseisaus.

Miksi talvipäivänseisaus tapahtuu?

Talvipäivänseisaus tapahtuu, koska Maan akseli on kallellaan Maan rataan nähden. NASAn mukaan kallistus on 23,4 astetta, ja Ilmatieteen laitos pyöristää sen 23,5 asteeksi. Joulukuussa pohjoinen pallonpuolisko on kääntynyt Auringosta poispäin, jolloin Aurinko kulkee matalalla ja sen reitti taivaalla on lyhyt.

Kallistus, ei etäisyys Auringosta, aiheuttaa vuodenajat. Ilmatieteen laitos huomauttaa, että Maa on talvella hieman lähempänä Aurinkoa ja liikkuu siksi rataansa nopeammin, ja siksi tähtitieteelliset vuodenajat ovat eripituisia: talvi on lyhyempi kuin kesä. Ilmatieteen laitoksen mukaan tähtitieteellinen syksy kestää noin 90 vuorokautta, kevät 93 ja kesä 94 vuorokautta, joten pohjoisen pallonpuoliskon vuodenajat ovat eripituisia juuri Maan soikean radan vuoksi. Siksi Maa liikkuu talvella nopeammin ja talvi päättyy aikaisemmin kuin tasajakoisessa vuodessa. Nimi tulee siitä, että Auringon keskipäivän korkeus taivaalla lakkaa laskemasta ja kääntyy nousuun. Siitä päivästä eteenpäin päivät pitenevät.

Kuinka lyhyt on vuoden lyhin päivä Suomessa?

Päivän pituus riippuu leveysasteesta, ja Suomessa ero etelän ja pohjoisen välillä on valtava. Helsingissä (noin 60° pohjoista leveyttä) Ilmatieteen laitoksen mukaan päivän pituus on alle kuusi tuntia. Oulussa (noin 65°) Aurinko on vielä matalammalla ja päivä lyhyempi, ja Utsjoella (noin 70°) Aurinko ei talvipäivänseisauksena nouse horisontin yläpuolelle lainkaan.

Yllä oleva kaupunkitaulukko kertoo päivän pituuden ja Auringon nousun ja laskun tarkasti jokaiselle. Pohjoisimmassa Suomessa vallitsee kaamos, jolloin Aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle. Yle on kertonut Utsjoen kaamoksen kestäneen marraskuun lopulta tammikuun puoliväliin; tarkat päivät vaihtelevat vuosittain ja paikkakunnittain, ja kaamoksen aikana valkoinen hämärä ei ole täyttä pimeyttä.

Käytännössä pimeys vaikuttaa arkeen: vuoden pimeimpänä päivänä Helsingissä Aurinko pysyy matalalla koko päivän, ja valoa on vähän. Seisauksen jälkeen päivät alkavat pidentyä. Päivän pituuden muutosta voi seurata sivulta auringonnousu ja -lasku.

Miten paljon päivä pitenee talvipäivänseisauksen jälkeen?

Päivä pitenee aluksi hyvin hitaasti, koska Auringon korkeus muuttuu seisauksen aikaan vain vähän. Ilmatieteen laitoksen mukaan päivänvalo lisääntyy alussa noin viisi minuuttia viikossa, ja kevätpäiväntasauksen tienoilla Helsingissä jo noin kuusi minuuttia vuorokaudessa. Kasvu kiihtyy siis kevättä kohti. Tarkat nousu- ja laskuajat löytyvät kaupunkitaulukosta ja sivulta auringonnousu ja -lasku.

Aikaisin laskeva Aurinko ja pitkä pimeä ovat myös hyvä aika revontulille. Pitkä yö antaa enemmän mahdollisuuksia nähdä niitä, jos taivas on selkeä ja aurinkotuuli aktiivinen. Pimeä aika on käytännössä pisimmillään, ja se on Suomessa tavallinen syy lähteä katsomaan taivasta; talviyön ohjeet ovat sivuilla pimeä taivas ja revontulten kuvaaminen. Revontulten näkymisaikaa selitetään sivulla revontulet: milloin niitä näkee.

Kuinka pitkä kaamos on eri puolilla Suomea?

Kaamos eli aika, jolloin Aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle, koskee napapiirin pohjoispuolta. Ilmatieteen laitoksen mukaan Nuorgamissa kaamos kestää lähes kaksi kuukautta, 25.11.–17.1. Napapiirin lähellä kaamos on paljon lyhyempi: Sodankylässä se kestää vain neljä päivää juuri ennen joulua.

Seisauspäivän pituus tarkoittaa siis pohjoisessa toista asiaa kuin etelässä. Etelä-Suomessa Aurinko nousee ja laskee, mutta päivä on alle kuusi tuntia, kun taas pohjoisimmassa Lapissa pelkkä hämärä korvaa päivän. Ilmatieteen laitoksen mukaan Helsingissä päivä on kesäpäivänseisauksena melkein 19 tuntia pitkä, eli kesäinen huippupäivä on yli kolme kertaa pidempi kuin talvinen lyhin päivä.

Mitä talvipäivänseisaus ei ole?

Talvipäivänseisaus ei kerro säästä mitään: se on Maan akselin asennon määräämä hetki, ei lämpötilan. Maan akselin kallistuksesta ja radasta kertoo lisää sivu Maa.

Kuinka matalalla Aurinko on keskipäivällä?

Auringon keskipäivän korkeus talvipäivänseisauksena saadaan laskemalla: 90 astetta miinus leveysaste miinus Maan akselin kallistus 23,4 astetta. Laskelma on yksinkertaista geometriaa, ja se selittää, miksi pohjoisessa on kaamos.

Utsjoella Aurinko ei siis geometrisesti nouse lainkaan. Ilmakehä taittaa valoa, joten Aurinko voi näkyä hieman todellista asemaansa korkeammalla; Yle on selittänyt saman ilmiön tekevän päivistä pohjoisessa hieman pidempiä. Laskelma on arvio, ja paneelin kaupunkitaulukko antaa tarkat arvot.

Mitä talvipäivänseisaus tarkoittaa arjessa?

Talvipäivänseisaus tarkoittaa, että valoisan ajan pituus kääntyy kasvuun. Tästä on kaksi käytännön johtopäätöstä:

• Jos pimeä aika tuntuu raskaalta, tiedä, että valon määrä kasvaa seisauksen jälkeen joka päivä, vaikka kasvu on aluksi hidasta.
• Jos suunnittelet matkaa Lappiin, ota huomioon, että pohjoisessa kaamos kestää viikkoja ja valoa on silloin vain hämärän verran. Katso kaupunkitaulukosta, kuinka paljon päivänvaloa kohteessasi on.

Lähteet

• Ilmatieteen laitos: Tähtitieteelliset vuodenajat
• NASA Science: Earth facts
• Ursa: Tähtitieteellinen yhdistys