Avaruusopas
Valikko

Taivaalla nyt

Syyspäiväntasaus

Syyspäiväntasaus on syyskuun lopun tienoilla. Yllä oleva paneeli näyttää tarkan hetken Suomen aikaa ja selitämme, milloin yö ja päivä todella ovat yhtä pitkät.

Syyspäiväntasaus
Seuraava syyspäiväntasausto 23.9.2027 klo 9.01Suomen aikaa
Sitä seuraavape 22.9.2028 klo 14.45
Sitä seuraavala 22.9.2029 klo 20.37

Avaruusoppaan laskema (astronomy-engine). Nousu- ja laskuajat koskevat Auringon yläreunaa tasaisella horisontilla, ilmakehän taittuminen huomioiden.

Syksyisiä värejä saaren ympärillä järvellä

Syyspäiväntasaus on hetki syyskuun lopun tienoilla, jolloin Aurinko ylittää päiväntasaajan matkalla pohjoiselta taivaanpuoliskolta etelälle. Ilmatieteen laitos antaa ajankohdaksi noin syyskuun 21. päivän. Vuoden tarkka hetki Suomen aikaa on yllä olevassa paneelissa, ja siitä näkee myös, onko tasaus jo ohitettu. Hetkestä alkaa tähtitieteellinen syksy, ja yöt pimenevät Suomessa nopeasti.

Milloin syyspäiväntasaus on?

Syyspäiväntasaus on joka vuosi syyskuun lopulla, ja Ilmatieteen laitos nimeää päiväksi noin 21. syyskuuta. Todellinen päivä vaihtelee vuodesta toiseen, ja paneeli antaa sen vuoden päivän ja kellonajan. Hetki on tähtitieteellinen, eli se on sama kaikkialla maapallolla, mutta paikallinen kellonaika riippuu aikavyöhykkeestä.

Kun paneelissa näkyvä hetki on mennyt, tasaus on ohi. Jos se on vielä edessä, päivä on yhä yötä pidempi, ja tasauksen jälkeen yö on pidempi kuin päivä aina kevätpäiväntasaukseen asti. Kevään vastine on kevätpäiväntasaus.

Tähtitieteellinen syksy kestää Ilmatieteen laitoksen mukaan noin 90 vuorokautta talvipäivänseisaukseen asti. Se on kesää (noin 94 vuorokautta) lyhyempi, koska Maa liikkuu talvea kohti lähempänä Aurinkoa ja siksi nopeammin. Paneelin hetki on siis alku jaksolle, jonka aikana päivä lyhenee joka päivä.

Miksi syyspäiväntasaus tapahtuu?

Syyspäiväntasaus tapahtuu, koska Maan akseli on kallellaan noin 23,5 astetta. Ilmatieteen laitoksen mukaan tämä kallistus saa Auringon näennäisen reitin siirtymään vuoden mittaan pohjoisen ja etelän välillä. Syyskuussa Auringon kiekon keskipiste ylittää päiväntasaajan USNO:n määritelmän mukaan, ja sen jälkeen etelä saa enemmän valoa kuin pohjoinen. Pohjoinen pallonpuolisko alkaa siirtyä kohti pimeää.

Tämä on sama ilmiö kuin keväällä peilikuvana. Etäisyys Auringosta ei ratkaise vuodenaikoja, vaan kallistus. Maasta ja sen liikkeistä kerrotaan sivulla Maa.

Ovatko yö ja päivä silloin tasan yhtä pitkät?

Eivät, vaikka nimi lupaa niin. USNO:n mukaan päivä on tasauspäivänä noin 7 minuuttia yötä pidempi aina 25 leveysasteeseen asti, ja 50 asteen leveydellä ero on 10 minuuttia tai enemmän. Syynä on kaksi asiaa: Auringon nousu ja lasku lasketaan kiekon ylälaidasta, ja ilmakehän valonsäteiden taittuminen nostaa Auringon näkymään horisontin yläpuolelle hieman todellista asemaansa kauemmin.

Syksyllä tasan yhtä pitkät päivä ja yö ovat vasta tasauksen jälkeen. USNO antaa 40 asteen leveydelle päiväksi noin 26. syyskuuta, joten Suomessa tämä päivä jää yhä myöhemmäksi. Tarkan päivän näet nousu- ja laskuaikojen taulukosta sivulla auringonnousu ja -lasku.

Kuinka nopeasti päivä lyhenee syksyllä?

Tasauksen aikaan päivän pituus muuttuu nopeimmin. Ilmatieteen laitoksen mukaan päivä lyhenee Helsingissä syyspäiväntasauksen aikaan saman verran kuin kevään tasauksen aikaan se pitenee, eli noin 6 minuuttia vuorokaudessa. Kymmenessä päivässä valoisaa aikaa katoaa siis noin tunti.

Lyhin päivä koittaa tähtitieteellisen syksyn päätteeksi joulukuussa, ja siitä kerrotaan sivulla talvipäivänseisaus. Vuoden pisintä päivää käsittelee kesäpäivänseisaus.

Kuinka korkealla Aurinko on tasauspäivänä?

Auringon keskipäivän korkeus syyspäiväntasauksena on 90 astetta miinus leveysaste, aivan kuten keväällä. Koska laskelma on pelkkää geometriaa, arvot ovat arvioita eivätkä mittauksia.

PaikkaLeveysasteAuringon korkeus keskipäivällä
Helsinkinoin 60°noin 30°
Oulunoin 65°noin 25°
Utsjokinoin 70°noin 20°

Nousu- ja laskupisteet ovat syyspäiväntasauksena lähellä itää ja länttä. Siitä eteenpäin nousukohta siirtyy kohti kaakkoa ja laskupiste lounaaseen, kunnes talvipäivänseisauksena Aurinko kulkee matalimmalla.

Mitä syyspäiväntasaus tarkoittaa revontulten ja tähtitaivaan kannalta?

Syyspäiväntasaus tuo pimeän takaisin. Kesällä Etelä-Suomen yöt eivät pimene tarpeeksi tähtitaivaan katseluun, mutta syyskuussa ne pimenevät jo selvästi. Ilmatieteen laitoksen mukaan magneettiset myrskyt ovat yleisempiä kevät- ja syyspäiväntasauksen aikoihin, joten syksyn alku on yksi revontulikauden parhaista jaksoista, jos taivas on selkeä. Parhaat tunnit ovat keskiyön tienoilla.

Jos haluat nähdä revontulia mahdollisimman helposti, aloita katsominen syyskuun lopulta ja seuraa avaruussäätä. Revontulten parhaasta vuodenajasta ja kellonajasta kerrotaan sivulla revontulet: milloin niitä näkee.

Eikö syyspäiväntasaus ole sama asia kuin kellonsiirto?

Ei ole. Kellonsiirto kesäajasta normaaliaikaan tapahtuu Ursan mukaan lokakuun loppupuolella, eli kuukausi syyspäiväntasauksen jälkeen. Se on sopimus, ei tähtitieteellinen ilmiö. Siirron jälkeen pimeä tulee illalla yhtä tuntia aiemmin kellon mukaan, ja tähdet näkyvät aiemmin illalla.

Mitä tasaus ei kerro?

Syyspäiväntasaus ei kerro säästä eikä ensimmäisestä pakkasesta. Tähtitieteellinen syksy alkaa Maan ja Auringon asennosta, kun taas säätiede määrittelee vuodenajat lämpötilan mukaan. Jos suunnittelet retkeä, tarkista sääennuste ja päivän pituus kaupunkitaulukosta.

Lähteet