Saturnuksen kuut

Saturnuksen seitsemän suurinta kuuta

Taulukon etäisyydet, kiertoajat ja löytövuodet ovat NASAn Saturnian Satellite Fact Sheet -tietolehtisestä ja NASAn Saturn moons -sivulta. Halkaisijat on laskettu tietolehtisen säteistä, ja useimmat kuut ovat epäpyöreitä, joten luvut ovat likimääräisiä.

Titan on kuiden joukossa omaa luokkaansa: sen halkaisija on moninkertainen muihin verrattuna. Muut kuut ovat halkaisijaltaan enintään noin 1 500 kilometrin kokoisia. Löytäjinä olivat Christiaan Huygens (Titan), Giovanni Domenico Cassini (Rhea, Japetus, Dione ja Tethys) sekä William Herschel (Enceladus ja Mimas).

Montako kuuta Saturnuksella on?

Saturnuksella on yli 270 tunnettua kuuta. NASAn tietolehtinen antaa määräksi 274, ja NASAn kuusivu kertoo JPL:n laskurin mukaan kuita olevan 293. Lukujen ero johtuu siitä, että uusia, pieniä kuita vahvistetaan jatkuvasti ja lähteet päivittyvät eri tahtiin. Jupiterilla kuita on yli 90, joten Saturnus johtaa kuiden määrässä selvästi. Jupiterin kuut esitellään sivulla Jupiterin kuut.

Kuu on planeettaa kiertävä luonnollinen kappale. Saturnuksen kuut kiertävät lähellä renkaiden tasoa, ja renkaiden joukossa kiertävät kuut pitävät niitä Ilmatieteen laitoksen mukaan järjestyksessä omalla painovoimallaan.

Miksi Titan on Saturnuksen kuista erityinen?

Titan on Saturnuksen suurin kuu, ja sen säde on 2 575 kilometriä. NASAn mukaan se on aurinkokunnan toiseksi suurin kuu: vain Jupiterin Ganymedes on noin kaksi prosenttia suurempi. Titan on lähes 50 prosenttia Maan Kuuta leveämpi.

Titan on ainoa kuu, jolla on tiheä ilmakehä. Ilmakehä on noin 95-prosenttisesti typpeä ja noin 5-prosenttisesti metaania, ja pinnan ilmanpaine on noin 60 prosenttia Maan ilmanpainetta suurempi. Pinnan lämpötila on noin −179 astetta. Titanilla on NASAn mukaan jokia, järviä ja meriä, jotka koostuvat nestemäisistä hiilivedyistä, lähinnä metaanista ja etaanista. Maan lisäksi se on Ilmatieteen laitoksen mukaan ainoa tunnettu paikka, jossa pinnalla on nestemäisiä lampia.

Cassinin painovoimamittaukset paljastivat Titanin pinnan alta nestemäisen vesivaltameren. Huygens-luotain laskeutui Titanille 14. tammikuuta 2005 laskuvarjolla ja kosketti maata kuivuneen metaanijoen pohjalla. Ilmatieteen laitos rakensi Huygensin paineinstrumentin, joten suomalaisilla on osuutensa Titanin tutkimukseen. NASAn suunnitelman mukaan Dragonfly-helikopteri laukaistaan Titanille vuonna 2028, ja se tekee kolmen vuoden aikana useita laskeutumisia.

Mikä on Enceladus?

Enceladus on halkaisijaltaan noin 500 kilometrin kokoinen jäinen kuu, jonka etelänavalta purkautuu vesihöyryä ja jääpartikkeleita noin 400 metriä sekunnissa. NASAn Cassini-luotain löysi suihkut vuonna 2005. Painovoimamittausten mukaan jääkuoren alla on koko kuun kattava valtameri. Jääkuori on keskimäärin 20–25 kilometriä paksu, mutta etelänavalla vain 1–5 kilometriä.

Suihkut syöttävät ainesta Saturnuksen E-renkaaseen, joten kuun valtameri ja rengas liittyvät toisiinsa. Pinnan lämpötila on noin −201 astetta. NASAn mukaan tutkijat ovat löytäneet useimmat elämälle tarvittavista kemiallisista aineksista, ja kuulla on todennäköisesti hydrotermisiä purkausaukkoja. Siksi Enceladus ja Titan ovat NASAn mukaan tärkeitä kohteita, kun aurinkokunnasta etsitään elämää.

Mikä tekee Japetuksesta erikoisen?

Japetus on Saturnuksen kolmanneksi suurin kuu ja kiertää kaukana planeetasta, 3,56 miljoonan kilometrin päässä. Ilmatieteen laitoksen mukaan sen toinen puoli on hyvin tumma ja toinen kirkasta valkoista jäätä. Muiden kuiden kiertoaika on enintään 16 vuorokautta, mutta Japetus kiertää Saturnuksen 79 vuorokaudessa. Mimas, Tethys, Dione ja Rhea ovat jäisiä kuita, joiden tiheys on 985–1 480 kilogrammaa kuutiometrissä.

Montako rengasta Saturnuksella on?

Saturnuksella on NASAn mukaan seitsemän nimettyä rengasta, A–G, ja lisäksi hyvin himmeä Phoebe-rengas. Näistä A, B ja C ovat päärenkaita. Cassinin rako on 4 700 kilometriä leveä aukko A- ja B-renkaiden välissä. Renkaita ja Saturnuksen rakennetta käsitellään tarkemmin sivulla Saturnus.

Näkyvätkö Saturnuksen kuut?

Saturnuksen kuista Titan näkyy useimmiten jo kaukoputkella. Suurempi, noin 150 millimetrin objektiivin kaukoputki voi näyttää myös Rhean, Tethyksen, Dionen, Enceladuksen ja Japetuksen. Kuut näkyvät planeetan lähellä pieninä pisteinä. Se, onko Saturnus tänä iltana taivaalla, selviää sivun Planeetat taivaalla paneelista. Kaukoputken valintaan auttaa sivu kaukoputki.

Lähteet

• NASA: Saturnian Satellite Fact Sheet
• NASA: Saturn moons
• NASA: Titan facts
• NASA: Enceladus
• Ilmatieteen laitos: Saturnus ja Titan