Revontulien kuvaaminen puhelimella ja kameralla

Mitkä asetukset sopivat puhelimelle ja kameralle?

Asetukset riippuvat revontulen kirkkaudesta ja liikkeestä, eivätkä oppaat ole keskenään yhtä mieltä. Siksi taulukon arvot ovat lähtöhaarukoita, joita säädetään tulokseen katsoen. Haarukat perustuvat usean suomalaisen valokuvausoppaan arvoihin.

Valotusaikojen vaihtelu on suuri. Auroracast.fi:n oppaassa nopeille revontulille suositellaan 1–5 sekuntia ja hitaille 8–15 sekuntia, Polar Star Travelin oppaassa nopeille 3–7 sekuntia ja himmeille 10–25 sekuntia ja Rajala Camera -blogissa lähtöarvoksi 20 sekuntia aukolla f/4 ja ISO 2000. Näiden välistä löytyy jokaisen kameran sopiva arvo.

Miten kuvaat revontulia kameralla vaihe vaiheelta?

Kameralla kuvaaminen etenee seitsemässä vaiheessa. Tee asetukset mieluiten jo sisällä, ennen kuin menet pakkaseen.

1. Aseta kamera jalustalle, jonka jalat ovat tukevasti maassa. Pitkä valotus tärähtää, jos kamera liikkuu.
2. Valitse manuaalitila (M) ja RAW-tallennus. RAW säilyttää enemmän tietoa jälkikäsittelyä varten.
3. Aseta aukoksi pienin mahdollinen f-luku, esimerkiksi f/2.8 tai valovoimaisella objektiivilla f/1.8.
4. Aseta ISO-arvoksi noin 1600–3200 ja valotusajaksi noin 8–15 sekuntia.
5. Tarkenna käsin kirkkaaseen tähteen tai äärettömään ja kytke automaattitarkennus pois.
6. Käytä 2–5 sekunnin ajastinta tai kaukolaukaisinta, jotta laukaisu ei tärähdytä kameraa.
7. Ota koekuva. Jos kuva on liian tumma, pidennä aikaa tai nosta ISO:ta; jos kuva on liian vaalea tai revontuli sumea, lyhennä aikaa.

Käytä mahdollisimman laajakulmaista ja valovoimaista objektiivia. Laajakulma mahtuu enemmän taivasta ja maisemaa kuvaan, ja suuri aukko päästää valoa sisään lyhyellä ajalla. Etualan puut, mäntyjen siluetit tai järven jää antavat kuvaan mittakaavaa.

Miten kuvaat revontulia puhelimella?

Puhelimella revontulia voi kuvata, kun yötila saa riittävästi aikaa. Applen ohjeen mukaan yötila käynnistyy automaattisesti hämärässä iPhone 11:stä alkaen. Valotus kestää sekunnista useisiin sekunteihin sen mukaan, kuinka pimeää on. Kuvaruudulla näkyy sekuntilaskuri, ja valotuksen pituutta voi säätää. Apple suosittelee kiinteää alustaa tai jalustaa, joka tekee kuvasta tarkemman.

Puhelimen kuvaus etenee näin:

1. Tue puhelin jalustalle tai vakaalle alustalle, kuten kivelle.
2. Käytä 1x-pääkameraa, ei 0,5x-ultralaajakulmaa, sillä pääkamera päästää enemmän valoa.
3. Kytke salama pois, koska se ei valaise taivasta ja häiritsee muita.
4. Pidennä yötilan valotus jalustalla, jos laite sen sallii. Auroracast.fi kertoo yötilan voivan jalustalla ulottua noin 10–30 sekuntiin.
5. Jos puhelimessa on Pro-tila, kokeile ISO:ta enintään noin 3200 ja valotusaikaa 4–8 sekuntia ja säädä tarkennus lähelle ääretöntä.
6. Käytä ajastinta, jotta napautus ei tärähdytä kuvaa.

Puhelimella saat hyvän tuloksen rauhallisesta kaaresta. Jos haluat säätää valotusta, aukkoa ja tarkennusta itse, kamera on joustavampi väline.

Miten aukko, ISO ja valotusaika vaihtavat paikkaa?

Kolme asetusta toimivat yhdessä: kun yksi muuttuu, toisten täytyy kompensoida. SpaceWeatherLiven suomenkielinen opas esittää tästä taulukon, jossa samaan kuvan kirkkauteen päästään eri aukon ja ISO-arvon yhdistelmillä. Taulukon arvot kuvaavat suhteita, eivät vaadittavia asetuksia.

Taulukosta näkee kaksi asiaa. Kun aukkoa pienennetään f/1.4:stä f/2.8:aan, valotusaika pitenee moninkertaiseksi, ja siksi valovoimainen objektiivi on revontulikuvauksen tärkein varuste. Kun taas ISO kaksinkertaistuu, aika lyhenee noin puoleen. SpaceWeatherLiven mukaan matala ISO vähentää kohinaa mutta vaatii pidemmän ajan, ja lyhyt aika pysäyttää liikkeen. Kompromissi riippuu siis revontulesta.

Mitä varusteita kuvaamiseen tarvitaan?

Perusvarusteet ovat samat kameralle ja puhelimelle: jalusta, lämmin varaakku ja suojaus pakkaselta. Valonkuvaaja.com neuvoo käyttämään järjestelmäkameraa, tukevaa jalustaa ja kaukolaukaisinta tärähdyksen vähentämiseksi. SpaceWeatherLiven ohjeen mukaan punainen valo säästää yönäköä, ja katuvalot kuvassa kannattaa jättää kuvakulmasta pois.

• Jalusta: tukeva, jotta pitkä valotus ei tärähdä. Rajala Camera pitää sitä pakollisena lisävarusteena.
• Varaakku: pakkasessa akku tyhjenee nopeasti, joten pidä varaakku lämpimässä sisätaskussa.
• Kaukolaukaisin tai ajastin: poistaa laukaisun aiheuttaman tärähdyksen.
• Laajakulmainen ja valovoimainen objektiivi: mahtuu enemmän taivasta ja vie vähemmän aikaa.
• Punainen otsalamppu: säästää silmän pimeätottumuksen.

Miksi revontulen kirkkaus on kameralle haastava?

Revontulen kirkkaus vaihtelee yhden yön aikana paljon. Ilmatieteen laitoksen uutisen mukaan vihreän revontulen kuvaaminen tutkimuskäytössä on haastavaa, koska sen voimakkuus vaihtelee käytettyjen kameroiden suorituskykyyn nähden liikaa. Sama ilmiö näkyy harrastajan kuvissa: kirkas purkaus polttaa kuvan puhki, kun heikko vaihe jää taas liian tummaksi. Ratkaisu on ottaa sarja kuvia ja muuttaa valotusaikaa taivaan mukaan.

Säätöä helpottaa RAW-tallennus. Rajala Camera -blogin mukaan RAW helpottaa jälkikäsittelyä, ja kirkkautta ja kontrastia kannattaa usein säätää jälkikäteen. Valkotasapainon voi valita kuvaushetkellä tai jälkikäsittelyssä; Karttaselaimen oppaan mukaan noin 6000 kelvinin värilämpötila toimii hyvin.

Mitä tehdä, kun revontuli liikkuu nopeasti?

Nopeasti liikkuvan revontulen kuvaus vaatii lyhyempää valotusta. Ilmatieteen laitoksen mukaan aktiiviset revontulimuodot voivat muuttua muutamassa sekunnissa, joten pitkä valotus tekee kaaren reunoista pehmeät. Jos haluat nähdä säteet ja verhon rakenteen, lyhennä valotusaikaa noin 1–5 sekuntiin, nosta ISO:ta ja pidä aukko mahdollisimman suurena.

Jos taas revontuli on himmeä ja rauhallinen, pitkä valotus tuo esiin enemmän valoa ja väriä. Ota siksi sarja kuvia eri valotusajoilla ja valitse paras. IF–THEN-ohje: kun kaari liikkuu silmin nähden, lyhennä aikaa; kun se on paikallaan, pidennä.

Miksi kuvassa on eri värit kuin silmällä?

Kamera tallentaa revontulen värit herkemmin kuin silmä. SWPC kertoo, että revontuli näyttää silmälle usein valkoiselta, koska yönäkö havaitsee kirkkauden ennen väriä, ja digitaalikamera voi erottaa värejä, joita silmä ei erota. Ilmatieteen laitoksen mukaan hapen virittyneet atomit tuottavat vihreää ja punaista valoa ja typpimolekyylit sinertävää. Värien taustan selittää mitä revontulet ovat.

Vihreä on yleisin väri. Heikko punainen revontuli näkyy silmälle usein huonosti, mutta kamera tallentaa sen. Siksi kuvissa näkyy usein punaista, jota paikalla olleet eivät huomanneet.

Miten pakkanen ja pimeys vaikuttavat kuvaamiseen?

Pakkanen kuluttaa akkuja nopeasti, joten pidä varaakku lämpimässä sisätaskussa. Rajala Camera -blogin kirjoittaja kuvasi yli 20 asteen pakkasessa ja neuvoo viemään kylmän kameran laukkuun ennen sisätiloihin siirtymistä, jotta kosteus ei tiivisty kameraan. Älä siis ota kylmää kameraa heti lämpimässä esiin.

Pimeys auttaa kuvaamista ja näkemistä. Ilmatieteen laitoksen mukaan silmän on totuttava pimeään noin puoli tuntia, joten vältä puhelimen kirkasta näyttöä. Valitse paikka, jossa horisontti pohjoiseen on vapaa ja jossa ei ole katuvaloja; SpaceWeatherLiven ohjeen mukaan kadun valot kuvassa voivat peittää revontulen. Hyvän paikan valintaa auttavat missä revontulet näkee ja pimeä taivas.

Milloin kuvaamaan kannattaa lähteä?

Kuvaamaan kannattaa lähteä, kun ennuste on suotuisa ja taivas pilvetön. Hyvät hetket ovat Ilmatieteen laitoksen mukaan tunnit keskiyön molemmin puolin. Kauden ja kellonajan selittää sivu milloin revontulia näkyy, ja tilanteen voi tarkistaa revontuliennusteesta. Jos haluat katsoa, mitä pohjoisella taivaalla näkyy ennen lähtöä, käytä revontulikameroita.

Lähteet

• Apple Support: Use Night mode on your iPhone
• Ilmatieteen laitos: Revontulet
• NOAA SWPC: Aurora tutorial
• Auroracast: Revontulien valokuvaus
• Rajala Camera: Revontulimetsästäjän käsikirja
• Polar Star Travel: Revontulikuvaus puhelimelle ja kameralle