Planeetat taivaalla nyt

Miten planeettataulukkoa luetaan?

Taulukon jokainen rivi on yksi planeetta. Avaruusoppaan laskema Näkyykö-sarake kertoo, onko planeetta Suomessa horisontin yläpuolella pimeän aikaan. Ilta/aamu-sarake kertoo, milloin sitä kannattaa katsoa: illalla auringonlaskun jälkeen vai aamulla ennen auringonnousua. Suunta antaa ilmansuunnan, ja Kirkkaus on magnitudi. Mitä korkeammalla planeetta on, sitä vähemmän ilmakehää valon tiellä on, joten korkealla oleva planeetta näkyy selvemmin kuin horisontin tuntumassa kulkeva. Etsi siis ensin suunta ja katso sitten, onko planeetta korkealla vai matalalla.

Magnitudilla pienempi luku tarkoittaa kirkkaampaa kohdetta. NASAn planeettatietojen mukaan planeetan suurin näennäinen kirkkaus vaihtelee paljon:

IMO:n mukaan hyvissä olosuhteissa himmeimmät paljain silmin näkyvät tähdet ovat noin magnitudia 6,5. Neptunus jää siis selvästi rajan ulkopuolelle, ja Uranus on sen lähellä. Paneelin kirkkausluku kuvaa kuluvaa yötä, ei planeetan suurinta mahdollista kirkkautta, joten se on yleensä taulukon arvoa suurempi eli himmeämpi.

Miksi Merkurius ja Venus näkyvät vain illalla tai aamulla?

Merkurius ja Venus kiertävät Aurinkoa Maata lähempänä, joten ne näyttävät taivaalla aina Auringon läheisyydessä. Siksi ne ovat horisontin yläpuolella pimeässä vain hetken auringonlaskun jälkeen tai ennen auringonnousua.

Venuksen synodinen kierto eli aika, jossa se palaa samaan asemaan Aurinkoon nähden, on NASAn mukaan 583,92 vuorokautta. Sen aikana Venus vaihtaa vuorotellen iltatähdestä aamutähdeksi. Merkurius kiertää Auringon NASAn mukaan 88 vuorokaudessa, joten se vaihtaa paikkaansa taivaalla nopeasti ja pysyy koko ajan lähellä Aurinkoa. Planeettojen yksityiskohdat ovat sivuilla Venus, Merkurius ja Mars.

Miksi planeetan kirkkaus vaihtelee niin paljon?

Planeetan kirkkaus riippuu sen etäisyydestä Maahan ja siitä, kuinka suuri osa Auringon valaisemasta puolesta näkyy. NASAn tietojen mukaan Venus on Maasta lähimmillään 38,2 miljoonan kilometrin päässä ja kauimmillaan 261,0 miljoonan kilometrin päässä, ja sen näennäinen halkaisija vaihtelee 9,7 ja 66,1 kaarisekunnin välillä. Marsin etäisyys vaihtelee 54,6 ja 401,4 miljoonan kilometrin välillä, ja sen näennäinen koko 3,5 ja 25,6 kaarisekunnin välillä. Siksi Mars voi olla taivaan kirkkaimpia planeettoja tai vaatimaton valopiste.

Jupiter pysyy tasaisempana: sen näennäinen koko on 30,5–50,1 kaarisekuntia, ja se on aina selvästi nähtävissä, kun se on yötaivaalla. Saturnuksen koko on 14,5–19,9 kaarisekuntia. Uranus ja Neptunus ovat pieniä: Uranus 3,3–4,1 ja Neptunus 2,2–2,4 kaarisekuntia, joten ne näyttävät pieniltä myös kiikarissa.

Saturnuksen kirkkauteen vaikuttavat renkaat: NASAn mukaan suurin kirkkaus on ilman renkaita 0,43 ja renkaineen −0,55, eli renkaat kasvattavat kirkkautta noin yhden magnitudin. Merkurius on Maasta 77,3–221,9 miljoonan kilometrin päässä ja Saturnus 1 205,5–1 658,6 miljoonan kilometrin päässä.

Käytännössä: jos taulukon kirkkaus on lähellä planeetan suurinta arvoa, havaintotilanne on hyvä, ja jos se on selvästi suurempi luku, planeetta on kaukana tai huonosti valaistu.

Miten erotat planeetan tähdestä?

Planeetta loistaa tasaisesti, kun tähti tuikkii. NASAn mukaan tähdet vilkkuvat, koska ilmakehän epätasaiset ilmapussit taittavat pistemäisen tähden valoa ja kuva hyppelee. Planeetalla on mitattavissa oleva näennäinen koko, joten eri ilmapussien läpi kulkenut valo summautuu ja vaihtelu tasoittuu. NASAn StarChild-sivun mukaan horisontin lähellä olevat tähdet vilkkuvat enemmän, koska valo kulkee paksumman ilmakerroksen läpi.

Siksi pelkkä vilkkuminen ei ole varma merkki: matalalla horisontissa myös planeetta voi tuikkia. Käytä näitä testejä:

• IF valopiste on kirkas, tasainen ja ei vilku, THEN se on todennäköisesti planeetta.
• IF valopiste vilkkuu voimakkaasti ja sen väri vaihtelee, THEN se on todennäköisesti tähti.
• IF valopiste on Auringon radan, eli ekliptikan, tienoilla ja lähellä Kuuta, THEN se on todennäköisesti planeetta. Planeetat kulkevat taivaalla samalla vyöhykkeellä kuin Aurinko ja Kuu.

Jos et ole varma, vertaa havaintoasi tähtikarttaan. Karttojen käytöstä kerrotaan sivulla tähtikartta.

Mikä kirkas tähti on Kuun vieressä?

Kuun vieressä oleva kirkas piste on useimmiten planeetta. Kuu liikkuu taivaalla samalla alueella kuin planeetat, joten ne ohittavat toisensa aika ajoin. Katso taulukosta, mitkä planeetat ovat tänä yönä näkyvillä, ja vertaa suuntaa. Jos kirkas piste on lähellä Kuuta ja taulukon mukaan Venus tai Jupiter on samassa ilmansuunnassa, vastaus on selvä.

Kuun vaiheet ja sijainti vaihtelevat päivittäin, ja niiden lukemisesta kerrotaan sivulla Kuun vaiheet. Jos samassa suunnassa ei ole taulukon planeettaa, kyseessä on todennäköisesti tähti.

Kuinka monta planeettaa Aurinkokunnassa on?

Aurinkokunnassa on kahdeksan planeettaa. NASAn mukaan järjestys Auringosta ulospäin on Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus. Merkurius on Auringon lähin ja pienin planeetta. Kivisiä planeettoja ovat Merkurius, Venus, Maa ja Mars, kaasujättejä Jupiter ja Saturnus, ja jääjättiläisiä Uranus ja Neptunus.

Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni IAU määritteli planeetan vuonna 2006. Päätös vähensi planeettojen määrän yhdeksästä kahdeksaan, ja Pluto luokiteltiin kääpiöplaneetaksi. NASAn mukaan viisi virallisesti tunnustettua kääpiöplaneettaa ovat Ceres, Pluto, Haumea, Makemake ja Eris. Sana planeetta tulee kreikan sanasta planētēs eli vaeltaja. Koko aurinkokunnasta kertoo sivu planeetat.

Milloin planeetat kannattaa katsoa kiikarilla?

Kiikari ei ole välttämätön kirkkaiden planeettojen katseluun, mutta se auttaa Uranuksen ja Neptunuksen kanssa. Neptunus vaatii kiikarin tai kaukoputken, ja tähtikartta auttaa löytämään sen. Kirkkaampien planeettojen yksityiskohtia, kuten Jupiterin kuita, varten tarvitset kaukoputken: välineistä kertovat sivut kiikarit ja kaukoputki, ja Jupiterista sivu Jupiter.

Lähteet

• NASA Science: Planets
• NASA: Planetary Fact Sheet
• NASA Imagine the Universe: Ask an Astrophysicist
• NASA StarChild: Why do stars twinkle?
• IMO: Glossary