Auringonpimennys

Miten luet pimennystaulukon?

Taulukon peittoaste kertoo, kuinka suuri osa Auringon kiekosta peittyy kyseisessä kaupungissa. Se on eri joka paikassa: mitä lähempänä pimennyksen täydellisyyden aluetta olet, sitä suurempi se on, ja siksi kolmen kaupungin luvut eroavat toisistaan.

Kellonajat ovat paikallista Suomen aikaa ja ne eroavat kaupungeittain. Taulukko antaa alun, suurimman peiton hetken ja lopun, ja nämä kannattaa tarkistaa omalle paikkakunnalle. Ota huomioon myös Auringon korkeus: jos pimennys osuu aamuun tai iltaan, Aurinko on matalalla ja puut, rakennukset tai maasto voivat peittää sen. Etsi katselupaikka, jossa on esteetön näkymä sen suuntaan.

Pimennyksen näkyminen riippuu lisäksi säästä. Pilvisellä säällä pimennys näkyy vain valon himmenemisenä, ja se voi olla huomattava, kun peittoaste on suuri. Ennuste kannattaa katsoa päivää ennen ja kellonajalla.

Millaisia auringonpimennyksiä on?

NASAn mukaan auringonpimennyksiä on neljää tyyppiä:

Täydellisen pimennyksen aikana Aurinko peittyy hetkeksi kokonaan ja taivas hämärtyy. Vain tämän vaiheen ajan suojan voi ottaa pois, ja vain silloin, kun Aurinko on kokonaan peitossa. Heti kun ensimmäinen kirkas sirppi palaa, silmät on suojattava uudelleen. Osittaisen pimennyksen aikana suojaus on tarpeen koko ajan.

Miksi auringonpimennys ei tule joka kuukausi?

Auringonpimennys voi tapahtua vain uudenkuun aikaan, kun Kuu kulkee Maan ja Auringon välistä. Se ei silti tule joka uudenkuun kohdalla, koska Kuun rata on kallellaan 5,145 astetta Maan rataan nähden. Useimmiten Kuun varjo kulkee Maan ylä- tai alapuolelta. NASAn mukaan Aurinko, Kuu ja Maa voivat olla pimennyslinjalla vain pimennyskauden aikana, ja kausia on kaksi vuodessa.

Pimennyksen täydellisyys riippuu Kuun etäisyydestä. NASAn tietolehden mukaan Kuun etäisyys vaihtelee noin 363 300 kilometristä noin 405 500 kilometriin. Kun Kuu on kaukana, se näyttää Aurinkoa pienemmältä, eikä pimennys ole täydellinen vaan rengasmainen. Uusikuun tapahtumista ja ajoituksesta kertoo sivu uusikuu.

Milloin viimeksi Suomessa on ollut auringonpimennys?

Täydellinen pimennys on nähty Suomessa viimeksi heinäkuussa 1990, ja Ursan mukaan seuraava näkyy Suomessa lokakuussa 2126. Osittaisia pimennyksiä sen sijaan on nähty useita. Näyttävin viime vuosikymmeniltä oli 20. maaliskuuta 2015: Ursan ennakkotiedotteen mukaan Aurinko peittyi suurimmillaan Kilpisjärvellä noin 94 prosenttia, Utsjoella 92, Oulussa 88 ja Helsingissä 82 prosenttia.

Täydellisen pimennyksen näkeminen vaatii siksi käytännössä matkan ulkomaille, ja matka kannattaa suunnitella hyvissä ajoin, koska täydellisyyden vyöhyke on kapea.

Kuinka harvinainen täydellinen pimennys on?

Ursan mukaan täydellinen auringonpimennys osuu jonnekin päin Maata noin 18 kuukauden välein, mutta yksittäisessä paikassa se nähdään keskimäärin vain noin 400 vuoden välein. Syy on pimennyksen täydellisyyden vyöhykkeen kapeus: Kuun varjon keskus peittää vain pienen osan maapallosta, ja sen ympärillä pimennys on osittainen.

Luvut selittävät, miksi suomalainen näkee elämänsä aikana yleensä vain osittaisia pimennyksiä. Taulukon peittoaste kertoo, kuinka lähellä täydellisyyttä oma paikkakuntasi on, ja 2015 pimennyksen luvut näyttävät, että pohjoisessa peittoaste kasvaa selvästi etelää suuremmaksi.

Miten pimennyskausi toimii?

NASA kutsuu pimennyskaudeksi ajanjaksoa, jolloin Aurinko, Kuu ja Maa ovat samalla linjalla pimennyksen mahdollistavalla tavalla. Kausia on kaksi vuodessa. Tämän vuoksi pimennykset eivät jakaudu tasaisesti vuoteen vaan osuvat tiettyihin kuukausiin, ja yksittäisellä kaudella voi sattua sekä auringon- että kuunpimennys, koska täysikuu ja uusikuu seuraavat toisiaan noin kahden viikon välein.

Miksi auringonpimennystä ei saa katsoa paljain silmin?

Aurinkoa ei saa katsoa suoraan edes silloin, kun suurin osa kiekosta on peitossa, koska jäljelle jäävä sirppi on edelleen niin kirkas, että se voi vahingoittaa verkkokalvoa. Vaurio syntyy ilman kipua, eikä silmä välttämättä varoita, ennen kuin vahinko on tapahtunut. Tavalliset aurinkolasit eivät riitä.

Turvallinen tapa katsoa on ISO 12312-2 -standardin mukaiset pimennyslasit, jotka kattavat koko Auringon katselun. Käytetyt, naarmuuntuneet tai standardista epävarmat lasit kannattaa jättää käyttämättä. Kaukoputkea tai kiikaria ei saa suunnata Aurinkoon ilman omaa, laitteelle tarkoitettua suodatinta. Epäsuora katselu, esimerkiksi neulanreikäkameralla, toimii ilman silmäsuojia, koska katsot Auringon projektiota etkä itse Aurinkoa. Kaikki turvallisuusvaihtoehdot ja ohjeet ovat sivulla auringonpimennyslasit.

Mitä pimennyksessä voi nähdä?

Osittaisessa pimennyksessä Aurinko muuttuu sirpiksi, valo tuntuu ympäristössä erilaiselta ja varjot terävöityvät. Suurella peittoasteella valo muuttuu erikoisen himmeäksi. Varjot lehvästöjen alla muodostavat pieniä sirppejä, koska lehtien välit toimivat reikäkameroina.

Jos haluat kuvata pimennystä, kameran tai kaukoputken eteen tarvitaan Auringolle tarkoitettu suodatin; katse Aurinkoon etsimen kautta ilman suojausta on yhtä vaarallista kuin paljain silmin. Kuvauksesta ja kaukoputkesta kertoo lisää sivu kaukoputki. Auringon omasta rakenteesta voit lukea sivulta Aurinko.

Auringon- ja kuunpimennys: mikä ero?

Auringonpimennys tapahtuu uudenkuun aikaan ja näkyy kapealla alueella Maassa. Kuunpimennys tapahtuu täysikuun aikaan, ja kaikki, joilla Kuu on taivaalla, näkevät sen. Kuunpimennystä voi katsoa silmillä turvallisesti, auringonpimennystä ei. Kuunpimennysten taulukko on sivulla kuunpimennys.

Mitä täydellisessä pimennyksessä voi nähdä?

Täydellisessä pimennyksessä näkyy ilmiöitä, joita osittaisessa ei ole. NASAn mukaan Aurinko peittyy hetkeksi kokonaan, ja Auringon ulompi ilmakehä, korona, näkyy valkoisina säteinä Kuun ympärillä. Korona on ainoa vaihe, jota voi katsoa paljain silmin, ja vain silloin, kun Aurinko on kokonaan peitossa.

Ennen täydellisyyttä ja sen jälkeen näkyy kaksi lyhytaikaista ilmiötä. Baily-helmet ovat Auringon valon säteitä, jotka pujahtavat Kuun reunan laaksojen kautta. Kun helmet katoavat, jäljelle jää yksi kirkas piste, joka näyttää timanttisormukselta. Molemmat ovat kirkkaita, joten silmäsuoja pidetään paikallaan, kunnes Aurinko on täysin peitossa.

Täydellisyyden kesto on lyhyt. NASAn mukaan vuoden 2024 pimennyksen pisin täydellisyys oli 4 minuuttia 28 sekuntia, ja keskiviivalla se kesti tavallisesti 3,5–4 minuuttia. Viivan reunoilla täydellisyys voi kestää vain minuutin tai pari. NASAn mukaan täydellisyyden hetkillä voi lisäksi näkyä nopeasti liikkuvia, usein himmeitä varjojuovia juuri ennen täydellisyyttä ja sen jälkeen.

Mitä osittaisessa pimennyksessä tapahtuu valolle ja lämpötilalle?

NASAn mukaan osittaisessa pimennyksessä taivas tummuu vain vähän, ja tummuminen riippuu siitä, kuinka suuri osa Auringosta peittyy. Täydellisessä pimennyksessä taivas tummuu kuin aamu- tai iltahämärässä. NASA arvioi lämpötilan laskevan pimennyksen aikana noin viisi astetta kosteudesta ja pilvisyydestä riippuen.

Peittoasteen pieni numero ei kuitenkaan tee jäljelle jäävästä Auringosta turvallista. NASAn mukaan vielä silloinkin, kun noin 99 prosenttia Auringon pinnasta on peitossa, jäljelle jäävä sirppi on riittävän kirkas polttamaan verkkokalvon. Ursan mukaan infrapunasäteily voi vaurioittaa verkkokalvoa sekunneissa, eikä vaurio tunnu heti.

Miksi suoja voidaan ottaa pois vain täydellisyyden aikana?

Täydellisyyden aikana näkyy vain Auringon himmeä korona, jonka valo on liian heikkoa vahingoittamaan verkkokalvoa. NASA kutsuu väärinkäsitykseksi ajatusta, että haitallista säteilyä olisi jäljellä täydellisyydessäkin. Suojaa tarvitaan kuitenkin ennen täydellisyyttä ja sen jälkeen, kun Auringon kirkas pinta on näkyvissä. Suomen oloissa tämä tarkoittaa, että suoja pidetään yleensä päällä koko pimennyksen ajan.

NASAn mukaan Maassa tapahtuu kaikkiaan kaksi tai kolme auringonpimennystä vuodessa, kaikki tyypit mukaan lukien, ja täydellisiä pimennyksiä on noin kaksi kolmessa vuodessa. Pimennyksiä on siis usein, mutta täydellisyyden kaistalle osuminen on harvinaista.

Miten pimennykseen kannattaa varautua?

Osittaiseen pimennykseen varautuminen on nopeaa, kun tiedät, mitä tarvitset. Valinnat riippuvat tilanteestasi:

• Jos taulukon peittoaste on pieni, pimennys ei välttämättä näy muuten kuin laseilla katsottuna. Hanki pimennyslasit hyvissä ajoin; ISO 12312-2 -merkityt lasit ovat edullisia.
• Jos Aurinko on pimennyksen aikaan matalalla, valitse paikka, jossa on esteetön näkymä sen suuntaan, esimerkiksi aukio tai järven ranta.
• Jos sää on pilvinen, seuraa ennustetta ja harkitse toista paikkaa. Pilvet peittävät pimennyksen, mutta valon himmeneminen voi silti huomata.
• Jos mukana on lapsia, käytä neulanreikäkameraa tai pimennyslaseja ja valvo, ettei kukaan katso Aurinkoon suoraan. Ohjeet ovat sivulla auringonpimennyslasit.

Mitä Ursa ja AAS neuvovat suojavälineistä?

Ursa neuvoi vuoden 2015 pimennyksen yhteydessä käyttämään EU:n henkilönsuojainstandardin mukaisia, CE-merkittyjä pimennyslaseja tai kaukoputkelle tarkoitettua suodinkalvoa. Hitsauslasin numero 14 suodattaa Ursan mukaan myös infrapunasäteilyn riittävästi. Altistunutta filmiä, savustettua lasia ja tavallisia aurinkolaseja ei saa käyttää.

AAS:n mukaan hitsauslasin tummuusluvun pitää olla vähintään 12, ja luvut 13 ja 14 ovat paras valinta. Automaattisesti tummuvia hitsausmaskeja ei pidä käyttää. Yksityiskohdat ja ISO-merkinnän tarkistus ovat sivulla auringonpimennyslasit.

Lähteet

• NASA Science: Eclipses
• NASA Science: Types of eclipses
• NASA NSSDCA: Moon fact sheet
• American Astronomical Society: Eclipse eye safety
• Ursa: Pimennykset