Tähdenlento – mikä se on

Mikä on meteori, meteoroidi ja meteoriitti?

Nimet kuvaavat samaa kappaletta eri vaiheissa. NASAn mukaan meteoroidi on avaruudessa kulkeva kivenmurikka, joka voi olla pölyhiukkasen tai pienen asteroidin kokoinen. Se on meteori vain silloin, kun se on ilmakehässä ja palaa. Jos jokin osa selviää maahan, kyseessä on meteoriitti.

AMS:n mukaan monet näkyvät meteorit ovat peräisin hiukkasista, jotka ovat hiekanjyvän ja pienen kiven väliltä. Silmä erottaa ne vain siksi, että ne ovat ilmakehässä niin vauhdikkaita.

Meteoriittien synnystä ja tutkimuksesta kertoo sivu meteoriitit, ja parvista sivu meteoriparvet.

Mistä tähdenlennot tulevat?

Suurin osa meteoroideista on peräisin komeetoista tai asteroideista. NASAn mukaan komeettojen hiukkaset ovat hauraita ja palavat yleensä kokonaan ilmakehässä. Pölyhiukkasia ja hiekanjyviä on avaruudessa paljon, ja Ursan mukaan Maahan sataa päivittäin arviolta noin 100 tonnia pölyä ja pieniä kiviä. NASA antaa arvioksi noin 48,5 tonnia, joten arviot vaihtelevat noin 50 tonnista sataan tonniin vuorokaudessa. Lähes kaikki palaa ilmakehässä.

Komeetat ovat NASAn mukaan noin 4,6 miljardia vuotta vanhoja aurinkokunnan alkuajan jäänteitä, joten niiden pölystä syntyvä tähdenlento on pala tuota aikaa. Parvissa hiukkaset ovat peräisin samasta lähteestä. Esimerkiksi Perseidit liittyvät NASAn mukaan komeettaan Swift-Tuttle. Komeettojen rakenteesta kerrotaan sivulla komeetat, ja Halleyn komeetan jäljistä syntyvät Orionidit sivulla Halleyn komeetta.

Miksi tähdenlento syttyy?

Avaruuden kivet liikkuvat NASAn mukaan kymmeniä tuhansia mailia tunnissa. Ilmakehään tullessaan hiukkasen vauhti on niin suuri, että se palaa, ja palaminen näkyy valojuovana. Valoilmiö kestää yleensä vain hetken. Parvien nopeus vaihtelee IMO:n mukaan 20:stä 71 kilometriin sekunnissa: Drakonidit ovat hitaita ja Leonidit nopeita.

Tulipallo on huomattavasti kirkkaampi kuin tavallinen tähdenlento, ja Ursan mukaan se voi hajota useiksi kirkkaiksi kappaleiksi. Joistakin voi jäädä maahan meteoriitteja. NASA mainitsee Tšeljabinskin meteorin vuonna 2013: se tuli ilmakehään yli 11 mailin sekuntinopeudella ja räjähti noin 23 kilometrin korkeudessa.

Kuinka usein tähdenlentoja näkee ja milloin on seuraava?

Tähdenlento ei ole harvinainen. Ursan mukaan pilvettömänä ja kuuttomana yönä niitä näkee arviolta kymmenkunta tunnissa, ja NASAn mukaan muutama tunnissa on tavallista. AMS:n mukaan satunnaisia meteoreja on enemmän ennen aamunkoittoa kuin illalla. Parvet nostavat määrän kymmeniin tunnissa. Ursan mukaan säännölliset parvet tuottavat useita kymmeniä tähdenlentoja tunnissa ja joskus satoja. Geminidit ja Kvadrantidit osuvat Ursan mukaan usein pilviseen aikaan, ja Kvadrantidien huippu on lyhyt, joten sää ratkaisee usein enemmän kuin parven vahvuus.

Seuraavan parven huippu ja Kuun häiriö näkyvät sivun meteoriparvet taulukossa, joten ajoita katselu huipun ympärille. Yhden tähdenlennon katsominen ei vaadi muuta kuin pimeän paikan ja kärsivällisyyttä: kaupungin valot piilottavat himmeät meteorit, joten lähde taajaman ulkopuolelle.

Päätös on yksinkertainen. Jos taivas on pilvetön ja Kuu ei paista, kymmenen tähdenlentoa tunnissa on realistinen odotus ilman parvea. Jos Kuu on täysi, katso vain kirkkaimmat. Jos haluat nähdä enemmän, odota parven huippua ja mene aamupuolelle yötä, jolloin meteoreja on AMS:n mukaan enemmän.

Miten havainnosta ilmoitetaan?

Ursa kerää taivaan ilmiöiden havaintoja Taivaanvahti-palveluunsa, jonka pimeiden havaintopaikkojen kartta auttaa löytämään katselupaikan. Tulipallosta kannattaa ilmoittaa heti, koska Ursan mukaan ilmoitusten määrä ja sijainnit auttavat selvittämään rataa. Ilmoituksessa kerrotaan kirkkaus, väri, suunta ja kesto, ja Ursa muistuttaa, että useimmat tulipallot näkyvät vain muutaman sekunnin ajan. NASAn CNEOS-sivusto toteaa, että kaikkia tulipalloja ei raportoida, joten jokainen havainto on arvokas.

Miten tähdenlennon erottaa lentokoneesta, satelliitista ja planeetasta?

Tähdenlento syttyy ja sammuu sekunnin tai parin kuluessa, kun taas satelliitti kulkee tasaisesti pitkään. Kansainvälinen avaruusasema näyttää NASAn mukaan kirkkaalta tähdeltä, joka liikkuu lentokonetta nopeammin eikä vilku tai muuta suuntaa. Sen katsomisesta kerrotaan sivulla avaruusaseman näkeminen.

Planeetta ei liiku havaittavasti sekunneissa. Kirkkain planeetta on Venus: NASAn tietojen mukaan sen suurin näennäinen kirkkaus on −4,8 magnitudia. Jos tähdeksi luulemasi valopiste ei sammu ja pysyy paikallaan, se on todennäköisesti planeetta tai tähti, ja sivu planeetat taivaalla auttaa tunnistamaan sen.

Lähteet

• NASA Science: Meteors and Meteorites
• Ursa: Tosi yleiset, sairaan harvinaiset tähdenlennot
• American Meteor Society: FAQ
• IMO: Meteor Shower Calendar
• NASA: Spot the Station