Aurinkokunta

Kuu

Kuu on Maan ainoa luonnollinen kuu: etäisyys 384 400 km, halkaisija 3 475 km, kiertoaika 27,3 vrk. Lue Kuun koosta, syntymisestä ja siitä, miksi Kuu näkyy.

Kuu on Maan ainoa luonnollinen kuu. Se on keskimäärin 384 400 kilometrin päässä, sen halkaisija on noin 3 475 kilometriä eli runsas neljännes Maan halkaisijasta, ja se kiertää Maan 27,3 vuorokaudessa. Kuu näkyy taivaalla, koska se heijastaa auringonvaloa. Sen vaiheet ja täysikuun ajankohdat näytetään sivuilla kuun vaiheet ja täysikuu, eikä niitä kirjoiteta tähän.

Kuu lukuina

Taulukon arvot ovat NASAn Moon Fact Sheet -tietolehtisestä, ja Maa-vertailut on laskettu Earth Fact Sheetin luvuista.

Ominaisuus	Kuu	Vertailu
Keskietäisyys Maasta	384 400 km	valo kulkee noin 1,3 sekunnissa
Lähin kohta (perigeum)	noin 363 300 km	–
Kauimmainen kohta (apogeum)	noin 405 500 km	–
Halkaisija	noin 3 475 km	noin 27 % Maan halkaisijasta
Massa	7,35 × 10²² kg	noin 1,2 % Maan massasta
Painovoima pinnalla	1,62 m/s²	noin kuudesosa Maan painovoimasta
Kiertoaika (tähtiin nähden)	27,32 vrk	–
Vaihejakso (uusikuu–uusikuu)	29,53 vrk	–
Pintalämpötila päiväntasaajalla	noin −178 °C – +117 °C	–

Kuun rata ei ole ympyrä vaan hieman soikea, ja etäisyys vaihtelee noin 363 000 ja 405 000 kilometrin välillä. Kun täysikuu sattuu Maan lähelle, puhutaan superkuusta.

Miksi Kuu näkyy taivaalla?

Kuu ei itse säteile vaan heijastaa auringonvaloa. Pinta on tummaa: NASAn mukaan Kuu heijastaa vain noin 11 prosenttia siihen osuvasta valosta, mutta se on silti yötaivaan kirkkain kohde, sillä täysikuun näennäinen kirkkaus on −12,7 magnitudia. Koska Kuu on lähellä, se näyttää suurelta.

Kuu ei ole aina näkyvissä samaan aikaan, koska se kiertää Maata noin kuukaudessa. Auringon valaisema puoli näkyy Maahan eri muodoissa, ja niin syntyvät vaiheet. Niiden selitys on sivulla kuun vaiheet.

Mikä on nouseva Kuu?

Nouseva Kuu tarkoittaa Kuun vaihetta uudenkuun ja täysikuun välillä, jolloin valaistu osa kasvaa päivästä toiseen. Pohjoisella pallonpuoliskolla, myös Suomessa, valaistu reuna on tällöin oikealla. Nouseva Kuu on taivaalla jo iltapäivällä ja illalla, ja se laskee yön ensimmäisellä puoliskolla.

Laskeva Kuu on päinvastoin: valaistu osa pienenee täysikuusta uuteenkuuhun, valaistu reuna on vasemmalla, ja Kuu nousee vasta yöllä ja näkyy aamuun. Se, missä vaiheessa Kuu juuri nyt on, näkyy sivun kuun vaiheet paneelista.

Miten Kuu on syntynyt?

Yleisin tutkijoiden hyväksymä selitys on suuren törmäyksen teoria. NASAn mukaan Kuu todennäköisesti syntyi, kun Marsin kokoinen kappale törmäsi Maahan aurinkokunnan varhaisessa vaiheessa. Törmäyksessä sinkoutunut aines kerääntyi Maan kiertoradalle ja muodosti Kuun. NASA sanoo teoriasta “todennäköisesti”, joten se on malli eikä todistettu tosiasia.

Nuori Kuu oli sulan kiven valtameri, joka jähmettyi NASAn mukaan pääosin noin sadassa miljoonassa vuodessa. Tummat laikut, maariat, ovat törmäyksessä syntyneitä altaita, jotka laava täytti 4,2–1,2 miljardia vuotta sitten. Apollo-lennot toivat Kuusta 382 kiloa kiviä ja pölyä, joita tutkitaan yhä: lisää Apollo-ohjelmasta.

Miksi näemme aina saman puolen?

Kuu pyörähtää akselinsa ympäri yhtä nopeasti kuin se kiertää Maata, joten sama puoli on aina Maata kohti. Ilmiötä kutsutaan vuorovesilukkiutumiseksi. Kuun kääntöpuolen ihminen näki ensimmäisen kerran vuonna 1959, kun neuvostoliittolainen luotain lensi sen ohi.

Kääntöpuoli ei ole pimeä, vaikka sitä kutsutaan joskus niin: se saa auringonvaloa yhtä paljon kuin Maata kohti oleva puoli, mutta eri aikaan. Kuu myös loittonee Maasta noin tuuman vuodessa NASAn mukaan, eli muutaman sentin.

Millainen Kuu on pinnaltaan?

Kuulla on hyvin ohut, heikko ilmakehä, jota ei voi hengittää. Ilman suojaa lämpötila vaihtelee jyrkästi: päiväntasaajalla pinnan lämpötila on noin 95–390 kelviniä eli noin −178 – +117 celsiusastetta. Kraatereita on paljon, ja Tycho on yli 85 kilometriä leveä.

Pieni painovoima merkitsee, että ihminen painaisi Kuulla vain kuudesosan Maassa painostaan. Kuun kierrosta ja kuunpimennyksistä kerrotaan sivulla kuunpimennys. Maan tiedot löytyvät sivulta Maa planeettana.

Kuun rata on 5,1 asteen kulmassa Maan ratatasoon eli ekliptikaan nähden, ja radan soikeutta kuvaava epäkeskisyys on 0,055.

Mistä Kuu koostuu?

Kuulla on kerrosrakenne kuten Maallakin. NASAn mukaan keskellä on kiinteä rautapitoinen sisäydin, jonka säde on noin 240 kilometriä, ja sen ympärillä noin 90 kilometriä paksu nestemäisen raudan kerros. Ytimen ympärillä on osittain sulaa ainesta, ja sen päällä on vaippa, joka koostuu pääosin oliviinista ja pyrokseenista. Kuori on noin 40 kilometriä paksu Maata kohti olevalla puolella ja jopa noin 60 kilometriä kääntöpuolella.

Kuun kuoressa on happea, piitä, magnesiumia, rautaa, kalsiumia ja alumiinia sekä pienempiä määriä muun muassa titaania, uraania, toriumia, kaliumia ja vetyä. Tulivuoret toimivat Kuulla kauan sitten, mutta ne ovat nykyisin lepotilassa eivätkä ole purkautuneet miljooniin vuosiin. Kuun magneettikenttä on nykyisin hyvin heikko, tuhansia kertoja Maata heikompi.

Millainen Kuun pinta on?

Lähes koko Kuun pintaa peittää regoliitti, jauhomainen pöly- ja kivikerros. Sen alla on rikkoutunutta kallioperää, megaregoliittia. Kuun vaaleat alueet ovat ylänköjä, ja tummat alueet eli maariat ovat törmäysten kaivamia altaita, jotka laava täytti 4,2–1,2 miljardia vuotta sitten. Painovoima on kuudesosa Maan painovoimasta.

Astronautit jättivät Kuun pinnalle välineitä, lippuja ja kameran. Käynnit Kuussa kuuluvat Apollo-ohjelmaan, ja uusista suunnitelmista kerrotaan sivulla Artemis. NASAn mukaan yli 105 robottiluotainta on laukaistu Kuuhun, ja Kuu on ainoa taivaankappale Maan lisäksi, jolla ihminen on käynyt.

Onko Kuussa vettä?

Kuussa on vettä erityisesti napa-alueilla. Apollo- ja Luna-näytteiden varhaiset analyysit viittasivat kuivaan pintaan. Intian Chandrayaan-1 havaitsi vuonna 2008 hydroksyylimolekyylejä pinnalla, ja niitä oli eniten napa-alueilla. Lunar Prospector, LCROSS ja LRO osoittivat, että pinta sisältää vettä laajalti ja että pysyvästi varjoisissa napakraattereissa on paljon jäätä. Lokakuussa 2020 SOFIA vahvisti vesimolekyylejä Clavius-kraatterin Auringon valaisemalla pinnalla, joten vesi ei rajoitu kylmiin varjoalueisiin.

Jää voisi tehdä Kuusta NASAn mukaan vieraanvaraisemman tuleville asukkaille. Elämästä ei ole löytynyt merkkejä.

Miksi Kuun kierto näyttää kestävän kaksi eri aikaa?

Kuu kiertää Maan 27 vuorokaudessa tähtiin nähden, mutta Maasta katsottuna vaiheiden kierto kestää noin 29 vuorokautta. Ero johtuu siitä, että Maa liikkuu samalla Auringon ympäri, ja Kuun täytyy kiertää hieman pidemmälle ennen kuin Aurinko, Maa ja Kuu ovat taas samassa asennossa. Vaiheet johtuvat valaistuksen muutoksesta: täysikuussa Maata kohti oleva puoli on kokonaan valaistu, uudessakuussa kääntöpuoli. Vaiheiden aikataulu on sivuilla kuun vaiheet, uusikuu ja täysikuu.

Kuun kääntöpuolta kutsutaan joskus pimeäksi puoleksi, mutta NASA pitää nimitystä harhaanjohtavana. Kääntöpuoli saa auringonvaloa yhtä paljon kuin etupuoli.

Kuu vaikuttaa myös Maahan. NASAn mukaan se vakauttaa Maan akselin heilahtelua, mikä on pitänyt ilmaston vakaampana tuhansien vuosien ajan. Jos Maa olisi pienen kolikon kokoinen, Kuu olisi NASAn vertauksessa kahvipavun kokoinen.

Mistä Kuu on saanut nimensä?

Kuun nimi on yleinen sana kaikille kuille: ihmiset eivät tienneet muista kuista ennen kuin Galilei löysi neljä Jupiterin kuuta vuonna 1610. Latinaksi Kuu on Luna, josta tulee sana lunaarinen. Kuu on viidenneksi suurin kuu aurinkokunnassa Ganymeden, Titanin, Calliston ja Ion jälkeen. Maan ja Kuun väliin mahtuisi NASAn mukaan noin 30 Maan kokoista planeettaa.