Maailmankaikkeus
Maailmankaikkeus
Maailmankaikkeus eli universumi on kaikki tila, aine ja energia. Oppaat alkuräjähdykseen, tähtiin, galakseihin, mustiin aukkoihin ja eksoplaneettoihin.
Maailmankaikkeus
8 sivua
Maailmankaikkeus Musta aukko Musta aukko on avaruuden alue, jonka painovoimasta ei pääse pakoon edes valo. Tyypit, lähin ja suurin musta aukko sekä vastaus: onko musta aukko vaarallinen? 
Maailmankaikkeus Linnunrata Linnunrata on sauvaspiraaligalaksi, jossa on 100–400 miljardia tähteä. Koko, nimi, Andromedan törmäys ja miten Linnunradan näkee ja kuvaa Suomessa. 
Maailmankaikkeus Galaksit Galaksi on painovoiman koossa pitämä tähtien, kaasun ja pölyn kokonaisuus. Galaksityypit, Andromedan galaksi Suomesta katsottuna ja kaukaisin galaksi. 
Maailmankaikkeus Tähdet Tähti on kaasupallo, jonka ytimessä vety muuttuu heliumiksi. Miten tähti syntyy, mitä päävaihe tarkoittaa, miten tähti kuolee ja mikä tähti on lähinnä Maata. 
Maailmankaikkeus Supernova Supernova on tähden räjähdys, jossa tähti hajoaa tai romahtaa. Miten supernova syntyy, mitä nimi tarkoittaa, kaksi tyyppiä ja tunnetut supernovat. 
Maailmankaikkeus Eksoplaneetat Eksoplaneetta on planeetta aurinkokuntamme ulkopuolella. NASAn mukaan vahvistettuja on yli 6 000. Löytötavat, planeettatyypit ja suurin löydetty planeetta. 
Maailmankaikkeus Alkuräjähdys Alkuräjähdys tapahtui noin 13,8 miljardia vuotta sitten. Aikajana ensimmäisestä sekunnista ensimmäisiin tähtiin, kolme todistetta ja universumin kohtalo. 
Maailmankaikkeus Valovuosi Valovuosi on matka, jonka valo kulkee tyhjiössä yhdessä vuodessa: noin 9,46 biljoonaa kilometriä. Vertailutaulukko Auringosta Andromedaan ja matka-ajat. Maailmankaikkeus eli universumi on kaikki tila, aine ja energia, myös aika. Nykytiedon mukaan se alkoi alkuräjähdyksessä noin 13,8 miljardia vuotta sitten ja on laajentunut siitä lähtien. Aine on koonnut itsensä tähdiksi, tähdet galakseiksi ja galaksit suuremmiksi rakenteiksi. Oma galaksimme Linnunrata on yksi lukemattomista, ja Aurinkokuntamme on sen sisällä vain pieni piste.
Etäisyydet ovat niin suuria, että niitä mitataan valon matkana. Valovuosi on matka, jonka valo kulkee tyhjiössä vuodessa, noin 9,46 biljoonaa kilometriä, joten kaukaista kohdetta katsoessasi näet sen sellaisena kuin se oli kauan sitten. Tämän osion oppaat kulkevat suurimmasta pieneen: ensin maailmankaikkeuden synty ja mittakaava, sitten galaksit ja tähdet ja lopuksi niiden äärimmäiset tapahtumat ja kohteet.
Luvut ja määritelmät on tarkistettu NASAn ja ESAn sivuilta. Kun joku luku on arvio tai vaihtelee lähteestä riippuen, sivulla sanotaan se suoraan.
Mittakaava ja synty
- Valovuosi: mitä yksikkö tarkoittaa ja miten pitkiä matkat ovat.
- Alkuräjähdys: aikajana ensimmäisestä sekunnista ensimmäisiin tähtiin ja kolme todistetta.
Galaksit
- Galaksit: galaksityypit ja Andromedan galaksi Suomesta katsottuna.
- Linnunrata: kotigalaksimme koko, rakenne ja näkeminen Suomessa.
Tähdet ja niiden loppu
- Tähdet: miten tähti syntyy ja kuolee.
- Supernova: tähden räjähdys ja sen kaksi tyyppiä.
- Musta aukko: tyypit sekä lähin ja suurin musta aukko.
Muut maailmat
- Eksoplaneetat: planeetat Aurinkokunnan ulkopuolella ja niiden löytötavat.
Jos haluat katsoa itse, siirry osioon tähtitaivas, tai tutustu lähempänä olevaan aurinkokuntaan.