Avaruuslennot
Avaruuslennot
Avaruuslennot ja avaruustutkimus: oppaat avaruusasemaan, Apollo- ja Artemis-ohjelmaan, kantoraketteihin, satelliitteihin, Starlinkiin ja Suomeen.
Avaruuslennot
10 sivua
Avaruuslennot Kansainvälinen avaruusasema ISS Kansainvälinen avaruusasema ISS kiertää Maata noin 400 km korkeudessa 28 000 km/h. Koko, miehistö, vessa, tutkimus ja asemalle suunniteltu loppu 2030. 
Avaruuslennot Starlink – satelliitit ja netti Starlink toimii koko Suomessa Traficomin mukaan: mitatut nopeudet, hintataso, satelliittijuna taivaalla ja se, onko Starlink turvallinen avaruudessa. 
Avaruuslennot Artemis-ohjelma – paluu Kuuhun Artemis-ohjelma vie ihmiset takaisin Kuuhun: Artemis I ja Artemis II on lennetty, Artemis III ja IV ovat NASAn suunnitelmissa. Lennot, miehistö ja tilanne. 
Avaruuslennot Apollo-ohjelma ja Apollo 13 Apollo-ohjelman 11 miehitettyä lentoa taulukkona ja Apollo 13:n tarina: huhtikuussa 1970 happisäiliö räjähti, ja miehistö palasi turvallisesti kotiin. 
Avaruuslennot Astronautti – näin astronautiksi tullaan Näin astronautiksi tullaan: ESAn vaatimukset (maisteri, 3 vuoden kokemus, ikäraja 50 v), valinta, koulutus sekä astronautin, kosmonautin ja taikonautin ero. 
Avaruuslennot Kantoraketti Kantoraketti vie satelliitin kiertoradalle työntämällä pakokaasua taaksepäin. Näin raketti toimii, miksi vaiheita on useita ja mikä on maailman suurin raketti. 
Avaruuslennot Satelliitit Satelliitti on Maata tai muuta taivaankappaletta kiertävä laite. Katso satelliittityypit, radat ja miten satelliitti näkyy taivaalla Suomessa. 
Avaruuslennot Avaruusromu Avaruusromu on kiertoradalla olevia käytöstä poistuneita satelliitteja, raketin osia ja sirpaleita. Katso paljonko sitä on ja voiko avaruusromu pudota päälle. 
Avaruuslennot Avaruusteleskoopit Hubble ja James Webb ovat tunnetuimmat avaruusteleskoopit. Vertailu: koko, aallonpituus, rata, omistajat ja mitä Webb näkee, mitä Hubble ei. 
Avaruuslennot Suomi avaruudessa Suomen avaruustoiminta alkoi 1960-luvulla tutkimuksesta ja kasvoi ESA-jäsenyyden kautta satelliiteiksi. Aikajana Aalto-1:stä ICEYEen ja avaruuslakiin. Avaruuslento tarkoittaa matkaa Maan ilmakehän yläpuolelle: kantoraketti nostaa aluksen tai satelliitin kiertoradalle, ja sieltä se jatkaa joko Maan ympärillä, kohti Kuuta tai kauemmas. Käytännössä suurin osa avaruuslennoista on miehittämättömiä satelliittilaukaisuja, ja miehitetyt lennot ovat harvinaisempia ja näkyvämpiä. Ihminen on käynyt Kuussa Apollo-ohjelman aikana, ja Artemis-ohjelma pyrkii viemään ihmiset takaisin sinne. Kansainvälinen avaruusasema ISS on kiertänyt Maata jo vuosikymmeniä.
Osa avaruuslennoista näkyy myös Suomesta: ISS ja satelliitit liikkuvat taivaalla kirkkaina pisteinä, ja Starlink-satelliitit voivat näkyä jonona. Ajankohtaiset näkyvyysajat kannattaa katsoa osiosta taivaalla nyt. Käynnissä olevista ohjelmista sivuilla kerrotaan vain se, minkä viraston oma sivu sanoo, ja tulevat päivämäärät esitetään suunnitelmina, ei varmoina.
Alla sivut on ryhmitelty sen mukaan, kiinnostaako sinua historia ja tulevat lennot, tekniikka vai taivaalla näkyvä arki.
Ihminen avaruudessa
- Kansainvälinen avaruusasema ISS: koko, miehistö, tutkimus ja aseman suunniteltu loppu.
- Apollo-ohjelma ja Apollo 13: miehitetyt lennot taulukkona ja Apollo 13:n tarina.
- Artemis-ohjelma: paluu Kuuhun, lennot, miehistö ja tilanne.
- Astronautti: vaatimukset, valintaprosessi ja koulutus.
Tekniikka
- Kantoraketti: miten raketti toimii ja miksi vaiheita on useita.
- Satelliitit: tyypit, radat ja satelliitin näkeminen taivaalla.
- Avaruusteleskoopit: Hubble ja James Webb vertailussa.
Kiertoradan arki
- Starlink: satelliittijuna taivaalla ja verkko Suomessa.
- Avaruusromu: mitä kiertoradalla on ja voiko sitä pudota päälle.
Suomi
- Suomi avaruudessa: Suomen avaruustoiminnan aikajana.