Jupiter

Jupiter lukuina

Taulukon arvot ovat NASAn Jupiter Fact Sheet -tietolehtisestä. Maa-vertailut on laskettu Earth Fact Sheetin arvoista.

NASAn mukaan Jupiterissa on yli kaksi kertaa enemmän ainesta kuin kaikissa muissa planeetoissa ja kappaleissa yhteensä. Silti sen tiheys on vain neljäsosa Maan tiheydestä, koska se koostuu pääosin kevyistä kaasuista.

Taulukon etäisyys tarkoittaa, että auringonvalo kulkee Jupiteriin 43 minuuttia, kun Maahan se kulkee noin kahdeksan.

Mikä on aurinkokunnan suurin planeetta?

Aurinkokunnan suurin planeetta on Jupiter, ja seuraavaksi suurin on Saturnus, jonka halkaisija on 120 536 kilometriä. Jupiterin päiväntasaajan halkaisija on 142 984 kilometriä. Tilavuudeltaan se vastaa noin 1 300 Maata, vaikka NASAn sivut mainitsevat pyöreämmin yli tuhat.

Jupiter kiertää Auringon 11,86 Maan vuodessa, mutta pyörii akselinsa ympäri alle kymmenessä tunnissa, joten sen vuorokausi on planeetoista lyhin. Muista jättiläisistä lue sivulta Saturnus.

Mitä Jupiterin sisällä on?

Jupiterilla ei ole kiinteää pintaa. Ilmakehä on tilavuudesta 89,8 prosenttia vetyä ja 10,2 prosenttia heliumia, mutta mukana on myös metaania, ammoniakkia ja vettä. Näkyvät pilvet ovat NASAn mukaan kerroksittain ammoniakkijäätä, ammoniumhydrosulfidia ja vesijäätä.

Syvemmällä paine puristaa vedyn metallimaiseksi nesteeksi. NASAn Juno-luotaimen mittaukset viittaavat siihen, että planeetan ydin on odotettua suurempi ja vain osittain liuennut, mitä tutkijat kutsuvat sumeaksi ytimeksi. Juno on myös osoittanut, että Jupiterin myrskyt ulottuvat syvälle pilvien alle: Suuri punainen pilkku ulottuu noin 500 kilometrin syvyyteen. Pohjoisnavalla on kahdeksan ja etelänavalla viisi sykloonia.

Jupiterin magneettikenttä on NASAn mukaan 16–54 kertaa voimakkaampi kuin Maan.

Mikä on Suuri punainen pilkku?

Suuri punainen pilkku on Jupiterin ilmakehän myrsky, joka on NASAn mukaan kaksi kertaa Maata leveämpi. Sitä on havaittu yli 300 vuotta. Perustason kaukoputki ja värisuodattimet voivat paljastaa pilkun ja planeetan punaiset vyöt.

Junon mittausten mukaan planeetan suihkuvirtaukset ulottuvat noin 2 000 mailin eli runsaan 3 000 kilometrin syvyyteen.

Mitkä ovat Jupiterin kuut?

Jupiterilla on yli 90 tunnettua kuuta. NASAn tietolehtinen antaa määräksi 95 ja Jupiter-sivu 115, koska uusia kuita löytyy ja lähteet päivittyvät eri tahtiin. Neljä suurinta ovat Io, Europa, Ganymede ja Callisto. Galileo Galilei havaitsi ne ensimmäisenä vuonna 1610, ja siksi niitä kutsutaan Galilein kuiksi. Jupiterilla on myös heikko rengas, jonka Voyager 1 löysi vuonna 1979. Kuut käsitellään tarkemmin sivulla Jupiterin kuut.

Voiko Jupiterin nähdä?

Jupiterin näkee paljain silmin, ja ESAn mukaan se on yksi yötaivaan kirkkaimmista kohteista. Kirkkaalla taivaalla ei tarvita muuta kuin silmät. Kiikarilla näkee jopa neljä Galilein kuuta pieninä pisteinä planeetan kummallakin puolella, ja niiden paikat muuttuvat usean illan aikana. Perustason kaukoputkella näkyy lisää yksityiskohtia, ja värisuodattimet, esimerkiksi vihreä ja tummansininen, korostavat punaisia vöitä ja pilkkuja.

Jupiter ei ole taivaalla samalla tavalla joka kuukausi. Tämän illan tilanne näkyy sivun Planeetat taivaalla paneelista. Kiikarin valintaan auttaa sivu kiikarit tähtitaivaan katseluun.

Miten Jupiterin pilvivyöt syntyvät?

Jupiterin raidat ovat kylmiä ja tuulisia pilviä, jotka koostuvat ammoniakista ja vedestä vedyn ja heliumin ilmakehässä. Tummat oranssit raidat ovat vöitä ja vaaleammat alueet vyöhykkeitä, ja ne virtaavat vastakkaisiin suuntiin. NASAn mukaan pilvikerroksia on kolme, ja ne ulottuvat noin 71 kilometrin matkalle: ylhäällä ammoniakkijäätä, keskellä ammoniumhydrosulfidikiteitä ja alimpana vesijäätä ja vesihöyryä.

Jupiterin nopea, noin kymmenen tunnin pyöriminen synnyttää suihkuvirtauksia, jotka jakavat pilvet vöihin ja vyöhykkeisiin. Päiväntasaajalla tuulet saavuttavat NASAn mukaan 539 kilometriä tunnissa. Värit voivat johtua rikkiä ja fosforia sisältävistä kaasuista, jotka nousevat lämpimämmästä sisuksesta.

Mitä muita myrskyjä Jupiterilla on?

Suuren punaisen pilkun lisäksi Jupiterilla on Pieni punainen pilkku, joka syntyi, kun kolme pienempää soikiota yhdistyi. Se on noin puolet Suuren punaisen pilkun koosta. Junon havaintojen mukaan myrskyt ulottuvat odotettua syvemmälle: osa yltää noin 100 kilometrin syvyyteen pilvenpinnan alapuolelle.

Miksi Jupiterin magneettikenttä on niin voimakas?

Jupiterin sisuksessa vety muuttuu ensin nesteeksi ja noin puolivälissä keskustaa sähköä johtavaksi kuin metalli. Nopea pyöriminen saa aikaan virtauksia, jotka synnyttävät magneettikentän. Magnetosfääri ulottuu 1–3 miljoonaa kilometriä Aurinkoa kohti, ja sen häntä yltää yli miljardin kilometrin päähän eli Saturnuksen radalle asti. Kenttä kerää varattuja hiukkasia, jotka aiheuttavat voimakasta säteilyä sisimpien kuiden luona ja voivat vahingoittaa avaruusaluksia. Navoilla kenttä synnyttää näyttäviä revontulia.

Onko Jupiterilla elämää?

Jupiter itse ei NASAn mukaan todennäköisesti sovellu elämälle sellaisena kuin sen tunnemme, koska lämpötilat, paineet ja aineet ovat liian äärimmäisiä. Kuun Europan jääkuoren alla voi sen sijaan olla valtameri, jonka vuoksi se on yksi parhaista paikoista etsiä elämää aurinkokunnasta. Europa Clipper -luotain laukaistiin 14. lokakuuta 2024 tutkimaan sitä.

Planeetalla ei voi laskeutua: NASAn mukaan alus puristuisi, sulaisi tai höyrystyisi paineissa ja lämpötiloissa. Jupiter muodostui noin 4,6 miljardia vuotta sitten, ja sen ainekset ovat samat kuin tähdellä, mutta se ei koskaan tullut tarpeeksi massiiviseksi syttyäkseen.

Lähteet

• NASA: Jupiter Fact Sheet
• NASA: Jupiter facts
• ESA: Hello Jupiter! How to observe a gas giant
• NASA: Planetary Fact Sheet