Avaruusopas
Valikko

Tähtitaivas

Tähtiharrastuksen aloittaminen

Tähtiharrastus aloittelijalle: mene ulos, opettele tähtikuviot kartan avulla, kokeile kiikaria ja liity yhdistykseen. Kaukoputkea et tarvitse heti.

Neljä ihmistä siluettina Linnunradan alla

Tähtiharrastuksen voi aloittaa tänä iltana ilman välineitä: mene ulos pimeään, katso ylös ja pidä mukana tähtikartta. Ursa toteaa, ettei harrastukseen ole alkuvaatimuksia, eikä tähtikaukoputkea tarvita. Kaukoputki on viimeinen askel eikä ensimmäinen, ja ennen sitä kannattaa kokeilla kiikaria.

Mitkä ovat tähtiharrastuksen ensimmäiset askeleet?

Ensimmäiset askeleet ovat paljain silmin katsominen, tähtikartta, tähtikuvioiden opettelu, kiikari ja vasta sitten kaukoputki. Järjestys tulee Ursan ja Ylen ohjeista: laite on hyödyllinen vasta, kun tiedät, mitä katsot.

  1. Mene ulos selkeänä iltana. Suomessa pilvisiä öitä on paljon, joten vaihtele paikkaa ja ajankohtaa ja lähde liikkeelle heti, kun taivas aukeaa. Pukeudu kylmään, sillä talviyöt voivat olla hyvin kylmiä.
  2. Katso ensin paljain silmin. Huomaa tähtien värit ja kuviot sekä se, että taivas näyttää liikkuvan Maan pyörimisen takia.
  3. Ota tähtikartta mukaan. Ursan sivuilla on ilmainen kartta, joka näyttää taivaan omasta sijainnistasi valitulle hetkelle, ja ilmainen suomenkielinen kartta-sovellus toimii puhelimessa. Paperinen planisfääri on kätevä iltakävelyllä, ja Tähdet-vuosikirja antaa havaintovinkit ja tähtikartan kullekin kuukaudelle. Lisää: tähtikartta.
  4. Opettele muutama tähtikuvio. Aloita tunnetusta maamerkistä, kuten Otavasta tai Orionista, ja tutki sen ympäristöä kartan avulla. Katso Otava, Orion ja tähtikuviot. Ursa muistuttaa, että tähtikuvioiden tunteminen on vapaaehtoista, joten kiinnostuksen voi aloittaa myös planeetoista tai revontulista.
  5. Kokeile kiikaria. Ursan mukaan kiikarilla näkee Jupiterin suuret kuut, Kuun kraatterit, Orionin sumun ja Plejadit, ja monella on pari jo kotona. Valinta: kiikarit tähtien katseluun.
  6. Harkitse kaukoputkea vasta sitten. Jos haluat yhä lisää yksityiskohtia, katso kaukoputken valinta.
  7. Liity yhdistykseen tai käy tähtitornissa. Kokeneen harrastajan seurassa oppii nopeimmin, ja kerhot lainaavat usein laitteita. Julkiset tornit löydät sivulta tähtitornit Suomessa.

Tarvitseeko tähtiharrastus välineitä?

Harrastus ei vaadi välineitä, mutta tietyt asiat helpottavat sitä. Ursa luettelee aloittelijan resursseiksi verkkokartan, planisfäärin ja Tähdet-vuosikirjan, ja lisää, että Ursan jäsenlehti Tähdet ja avaruus ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Muuten tarvitset lämpimät vaatteet, pimeän paikan ja kärsivällisyyttä.

Kiikari paljastaa paljain silmin näkyvien lisäksi paljon himmeämpiä tähtiä, ja kaukoputkea kannattaa harkita vain, jos kaipaat vielä enemmän yksityiskohtia, esimerkiksi Marsin tummia alueita (Yle).

Jos aiot valokuvata taivasta, useimmilla on jo digikamera, jota voi käyttää, ja joissakin kohteissa tarvitaan jalusta tai aurinkosuodatin (Ursa). Revontulikuvaukseen on oma opas: revontulten kuvaaminen.

Miten opin tuntemaan taivaan?

Taivas opitaan parhaiten toistamalla: sama kuvio samalta paikalta, eri vuodenaikoina. Ursan mukaan taivas muuttuu yön aikana, Kuun vaihe vaihtuu yöstä toiseen ja vuodenaika vaihtaa näkyvät tähtikuviot. Yle neuvoo oppimaan kirkkaimmat Suomessa näkyvät tähtikuviot yhden illan aikana ja lähtemään liikkeelle kokeneen harrastajan kanssa, joka näyttää kohteet taivaalta.

Digitaalinen kartta on erityisen kätevä planeettojen löytämiseen, koska ne siirtyvät tähtien keskellä päivästä toiseen. Tämän päivän planeettanäkymän näet sivulta planeetat taivaalla.

Mitä taivaalla kannattaa katsoa ensin?

Aloittelijan kannattaa valita se, mikä kiinnostaa eniten: Ursa muistuttaa, että kohteeksi kelpaavat tähdet, planeetat tai ilmiöt kuten kehät, sateenkaaret ja revontulet. Kuun vaiheet vaihtuvat yöstä toiseen, ja jo paljain silmin näkee, miten Kuu muuttuu. Tarkemmat selitykset löytyvät sivuilta kuun vaiheet ja planeetat taivaalla.

Kiikarilla kohteita riittää: Ursan mukaan näet Jupiterin suuret kuut, Kuun kraatterit, Orionin sumun ja Plejadit. Revontulia ja tähdenlentoja voi seurata ilman välineitä, ja Taivaanvahtiin voi ilmoittaa havaintonsa. Katso revontulet ja tähdenlento.

Miten harrastus sopii Suomen vuodenaikoihin?

Suomessa tähtiharrastus vaihtelee vuodenajan mukaan. Ursan mukaan harrastus on täällä vaativampaa kuin etelämpänä, koska kesäyöt ovat kirkkaita ja talviyöt kylmiä. Ilman lunta pimeää taivasta on lähinnä syys- ja lokakuussa, ja parhaat tähtiyöt ovat Ursan mukaan syys-lokakuussa ja huhtikuussa.

Talvella yöt ovat pitkiä: eteläisessäkin Suomessa taivaan pyörimistä voi seurata noin 14 tuntia, ja joulukuussa näkyy lähes kaikki pimeinä tunteina Suomesta havaittavat tähtikuviot. Kylmä on hinta, joten vaatetus ratkaisee. Pilvisten iltojen varalle sopivat kirjat, Tähdet ja avaruus -lehti sekä Ursan luennot ja podcastit.

Miten pimeässä näkee paremmin?

Silmät tarvitsevat aikaa pimeään tottumiseen, ja pimeä paikka antaa selvästi paremman näkymän kuin kaupunki. Ursan mukaan pupilli laajenee minuuteissa, mutta täysi yönäkö voi vaatia yli tunnin. Himmeä punainen valo säilyttää yönäön. Himmeää kohdetta kannattaa katsoa vähintään minuutin ajan, ja sivulle katsominen auttaa, koska silmän reuna-alue on herkempi heikolle valolle.

Valosaaste rajoittaa kaupungissa näkyvien tähtien määrää rajusti. Katso, miten löydät pimeän paikan sivulta valosaaste ja pimeän taivaan paikat.

Mistä löytää tietoa ja kursseja?

Aloittelijalle tietoa löytyy Ursan kautta kolmesta paikasta: kirjoista ja lehdistä, kursseilta ja tapahtumista sekä verkosta. Ursan jäsenlehti Tähdet ja avaruus on yleinen aloituspaikka, ja Ursa suosittelee myös tähtitieteen kirjoja, luentoja ja podcasteja. Tähdet-vuosikirja kokoaa vuoden taivaantapahtumat ja antaa kuukausittaiset tähtikartat.

Kursseja on sekä aloittelijoille että jatkajille. Ursan tarjontaan kuuluvat tähtitaivaskurssi alkajille, jatkokurssi, maailmankaikkeuden ja kosmologian kurssit sekä valokuvauksen aloituskurssi. Jos olet hankkimassa kaukoputkea tai olet juuri ostanut sen, Opastus kaukoputken käyttöön -kurssi sopii sinulle. Ursan Cygnus-kesäpäivät pidetään heinäkuun lopulla eri paikkakunnilla.

Mitä tehdä, kun taivas on pilvessä?

Pilvisenä iltana harrastus jatkuu sisällä. Ursan tähtikartta ja puhelimen karttasovellus näyttävät, miltä taivas näyttää omasta sijainnistasi valittuna hetkenä, joten voit harjoitella tähtikuvioita etukäteen ja suunnitella seuraavan selkeän illan kohteet. Voit myös lukea tähtitieteen kirjoja, kuunnella luentoja tai selata muiden Taivaanvahtiin ilmoittamia havaintoja ja katsoa, mitä on viime aikoina nähty.

Mistä saa apua ja seuraa?

Apua saa tähtiharrastusyhdistyksistä. Ursan sivujen mukaan Suomessa on noin 40 paikallista tähtiharrastusyhdistystä, jotka toimivat Ursasta riippumatta. Ursalla on omat harrastusryhmänsä, ja se järjestää kursseja, kuten aloittelijan tähtitaivaskurssin sekä käyttöopastuksen kaukoputkelle. Jäsenet voivat käyttää Kaivopuiston tähtitornia ja Orimattilan Tähtikallion havaintokeskusta koulutuksen jälkeen.

Ursan Taivaanvahti-palveluun voi ilmoittaa havaintonsa ja verrata niitä muiden havaintoihin. Jos haluat tähtitornin yleisöesityksiin, tutustu tähtitornit Suomessa -sivuun.

Lähteet

Usein kysyttyä

Kuinka kauan silmillä kestää tottua pimeään?

Pupilli laajenee minuuteissa, mutta täysi yönäkö voi Ursan mukaan kestää yli tunnin. Himmeä punainen valo säilyttää yönäön, joten käytä sitä kirkkaan taskulampun sijaan.

Minne voin ilmoittaa taivaalla näkemäni asian?

Ursan ylläpitämään Taivaanvahti-palveluun. Siellä voit kertoa havaintosi ja tarkistaa, ovatko muut nähneet saman revontulen tai tulipallon.

Onko tähtiharrastukseen pakko liittyä yhdistykseen?

Ei ole. Yhdistys on silti nopein tapa kokeilla laitteita ja oppia taivasta: Ursan jäsenet pääsevät katsomaan kaukoputkilla Kaivopuiston tähtitornissa, ja Suomessa on noin 40 paikallista tähtiharrastusyhdistystä.