Maa planeettana

Maa lukuina

Maan tiheys on planeetoista suurin, vaikka Merkuriuksen tiheys on lähes sama. Maa on viidenneksi suurin planeetta halkaisijansa mukaan. Pienemmän Marsin halkaisija on 6 792 kilometriä ja suuremman Neptunuksen 49 528.

Mikä on maapallon ympärysmitta?

Maapallon ympärysmitta päiväntasaajalla on noin 40 075 kilometriä. Luku on laskettu NASAn ilmoittamasta päiväntasaajan säteestä, 6 378,137 kilometriä, kaavalla 2πr. Maa ei ole täydellinen pallo vaan hieman litistynyt: napahalkaisija on noin 43 kilometriä pienempi kuin päiväntasaajan halkaisija. Napojen kautta kulkeva ympärysmitta on siis päiväntasaajan ympärysmittaa vähän lyhyempi.

Mikä on maapallon kuoren paksuus?

Maan kuori on NASAn mukaan keskimäärin noin 30 kilometriä paksu mantereilla ja noin 5 kilometriä valtamerten alla. Kuoren alla on vaippa, jonka paksuus on noin 2 900 kilometriä. Sen alla on nestemäinen ulompi ydin, noin 2 300 kilometriä paksu, ja keskellä kiinteä sisäydin, jonka säde on noin 1 221 kilometriä. Ydin on rautaa ja nikkeliä.

Kuori on siis ohut suhteessa planeetan kokoon: Maan säteestä, 6 371 kilometristä, se on alle prosentin.

Millä nopeudella Maa kiertää Aurinkoa?

Maa kiertää Aurinkoa keskimäärin 29,78 kilometrin sekuntinopeudella eli noin 107 000 kilometriä tunnissa. Kierros kestää 365,26 vuorokautta, ja siksi kalenteriin tarvitaan karkausvuosi. Radan etäisyys Auringosta vaihtelee 147,1 miljoonasta kilometristä 152,1 miljoonaan kilometriin. Rata on lähes ympyrä, sillä sen soikeutta kuvaava epäkeskisyys on 0,0167.

Maa kiertää samalla oman akselinsa ympäri 23,93 tunnissa. Pyöriminen tapahtuu lännestä itään, ja siksi Aurinko nousee idästä. Vuodenajat syntyvät akselin 23,44 asteen kallistumasta, ei Auringon etäisyydestä. Katso myös kevätpäiväntasaus.

Milloin maapallo syntyi?

Maa muodostui NASAn mukaan noin 4,5 miljardia vuotta sitten, kun painovoima veti pyörivää kaasu- ja pölypilveä yhteen. Auringon ikä on samaa luokkaa, noin 4,5–4,6 miljardia vuotta, ja planeetat syntyivät Auringon ympärille jääneestä levystä.Tässä käytetään NASAn pyöristettyä arvoa, noin 4,5 miljardia vuotta.

Maa ja Aurinko ovat siis likimain samanikäisiä. Auringon syntyvaiheesta kerrotaan sivulla Aurinko.

Mikä tekee Maasta erityisen?

Valtameri peittää noin 71 prosenttia Maan pinnasta ja sisältää NASAn mukaan 97 prosenttia Maan vedestä. Keskilämpötila 15 celsiusastetta on sellainen, että vesi on pinnalla nestemäistä. Ilmakehä on kuivasta ilmasta 78 prosenttia typpeä ja 21 prosenttia happea.

Maalla on yksi kuu, joka kiertää keskimäärin 384 400 kilometrin etäisyydellä. Lue Kuusta omalta sivultaan. Venus on Maan kokoinen, mutta sen pinnan lämpötila on noin 464 astetta: lue vertailu sivulta Venus.

Miksi Maalla on vuodenajat?

Vuodenajat johtuvat Maan akselin 23,4 asteen kallistumasta radan tasoon nähden. Kun pohjoinen pallonpuolisko on kallistunut kohti Aurinkoa, siellä on kesä ja eteläisellä pallonpuoliskolla talvi, ja tilanne vaihtuu puolen vuoden kuluttua. Keväällä ja syksyllä kumpikin pallonpuolisko saa suunnilleen yhtä paljon Auringon lämpöä. Suomessa tämä näkyy kevät- ja syyspäiväntasauksen aikaan, jolloin päivä ja yö ovat suunnilleen yhtä pitkät: lue kevätpäiväntasauksesta.

Kierros Auringon ympäri kestää 365,25 vuorokautta, ja siksi kalenteriin lisätään karkauspäivä neljän vuoden välein. Ilman karkauspäivää kalenteri ajautuisi vähitellen irti vuodenajoista.

Miten Maan kuori liikkuu?

Maan kuori ja ylin vaippa eli litosfääri on jakautunut suuriin laattoihin, jotka liikkuvat jatkuvasti. NASAn mukaan esimerkiksi Pohjois-Amerikan laatta liikkuu länteen Tyynenmeren altaan yli suunnilleen sormenkynsien kasvunopeudella. Maanjäristyksiä syntyy, kun laatat hankautuvat toisiinsa, ajautuvat toistensa päälle, törmäävät muodostaen vuoria tai erkanevat toisistaan.

Lähes kaikki tulivuoret ovat vedenalaisia. Maan pisin vuorijono on valtamerten pohjalla Pohjoisen jäämeren ja Atlantin alla, ja se on NASAn mukaan nelinkertainen Andien, Kalliovuorten ja Himalajan yhteenlaskettuun pituuteen nähden. Valtameren keskisyvyys on noin 3,6 kilometriä.

Miten Maan magneettikenttä suojaa?

Maan nopea pyöriminen ja sulan nikkelirautaytimen virtaukset synnyttävät magneettikentän. Aurinkotuuli vääristää kentän pisaranmuotoiseksi. Kentän vangitsemat varatut hiukkaset törmäävät magneettisten napojen yllä ilman molekyyleihin, ja siitä syntyvät revontulet. Pohjoisen taivaan valoilmiöistä kerrotaan sivuilla revontulet ja aurinkotuuli.

Magneettikenttä saa kompassin neulan osoittamaan pohjoiseen. Magneettinen napaisuus voi vaihtua, ja NASAn mukaan käänteitä on keskimäärin noin 300 000 vuoden välein, mutta ajoitus on hyvin epäsäännöllinen. Tähänastisen tiedon mukaan käänteet eivät vahingoita elämää, eikä käännettä odoteta ainakaan tuhanteen vuoteen.

Mitä ilmakehä tekee?

Ilmakehä muokkaa pitkän aikavälin ilmastoa ja lyhyen aikavälin säätä, ja se suojaa elämää Auringon haitalliselta säteilyltä. Se myös polttaa suurimman osan meteoroideista, jotka näkyvät tähdenlentoina ennen kuin ne ehtivät pinnalle meteoriitteina. Lisätietoa tähdenlennoista löytyy sivulta meteoriitit.

Miten Maan elämä liittyy sen ominaisuuksiin?

Maa on ainoa paikka, jossa tiedetään olevan elämää. NASAn mukaan lämpötila ja kemiallinen koostumus tekevät elämästä runsasta, ja suurin osa planeetasta on nestemäisen veden peitossa. Valtameret tarjosivat elämälle paikan alkaa noin 3,8 miljardia vuotta sitten. Aurinkoon verrattuna Maa on pieni: jos Aurinko olisi oven korkuinen, Maa olisi pienen kolikon kokoinen.

Lähteet

• NASA: Earth Fact Sheet
• NASA: Earth facts
• NASA: Planetary Fact Sheet
• NASA: Sun facts