Revontulet & avaruussää
Revontulikamerat
Revontulikamerat näyttävät reaaliajassa, näkyykö revontulia Lapissa, Keski-Suomessa tai Helsingissä. Katso kamerat sijainneittain ja opi lukemaan kuvia.
Revontulikamerat ovat julkisia taivaskameroita, joiden kuvasta näet reaaliajassa, näkyykö revontulia pohjoisella taivaalla. Ilmatieteen laitoksen kamerat sijaitsevat Helsingissä, Nyrölässä, Muoniossa, Kevolla, Kilpisjärvellä ja Huippuvuorten Longyearbyenissä, ja lisäksi kuvia tarjoavat muun muassa Jyväskylän Sirius, Tampereen Ursa, Sodankylän geofysiikan observatorio ja Aalto-yliopiston Metsähovi. Kuvia ei oteta päivänvalossa, joten kamerat toimivat vain pimeällä. Kamerakuvaa kannattaa verrata avaruussään lukemiin ja katselupaikkoihin.
Mistä löydät revontulikamerat Suomessa?
Pääluettelo on Avaruussääkeskus RWC Finlandin revontulikameroiden kuvasivu. Se kokoaa uusimmat kuvat Kevolta, Kilpisjärveltä, Muoniosta, Nyrölästä, Hankasalmelta, Metsähovista ja Helsingistä. Sivun mukaan osa kuvista ei päivity valoisaan aikaan eikä kesäkaudella, joten tyhjä tai vanha kuva ei kerro, että revontulia ei ole.
| Paikka | Ylläpitäjä | Mitä kamera näyttää |
|---|---|---|
| Kevo | Ilmatieteen laitos | Ilmatieteen laitoksen taivaskamera, pohjoisin Suomen kameroista |
| Kilpisjärvi | Ilmatieteen laitos | Ilmatieteen laitoksen taivaskamera Käsivarren Lapissa |
| Muonio | Ilmatieteen laitos | Ilmatieteen laitoksen taivaskamera, jonka kuvat näkyvät myös Avaruussääkeskuksen ennustesivulla |
| Nyrölä | Jyväskylän Sirius ry | Nyrölän observatorion kamera |
| Hankasalmi | Jyväskylän Sirius ry | Hankasalmen observatorion koko taivaan kamera |
| Metsähovi (Kirkkonummi) | Aalto-yliopisto | Metsähovin radiotutkimusaseman kamera |
| Helsinki | Ilmatieteen laitos | Ilmatieteen laitoksen kamera Helsingissä |
Ilmatieteen laitoksen kameroiden täydellisen luettelon löydät laitoksen omalta kamerasivulta. Sodankylän geofysiikan observatorio (SGO) tarjoaa reaaliaikaisen taivaskameran lisäksi Abiskon kameran Ruotsista. SpaceWeatherLive listaa Suomesta yhdeksän verkkokameraa, muun muassa Levin, Posion ja Kaavin Syrjävaaran kamerat, joista osa on videolähetyksiä ja osa päivittyviä kuvia.
Millainen kamera on all-sky-kamera?
All-sky-kamera on koko taivaan kamera, jossa on kalansilmäobjektiivi. Ilmatieteen laitoksen mukaan yksi kuva kattaa 110 kilometrin korkeudessa noin 300 kilometrin säteisen ympyrän. Digitaalisia kalansilmäkameroita on käytetty talvesta 1996–97 alkaen, ja niitä ennen tutkimuskäytössä oli filmikameroita, jotka kuvasivat taivaan pallopeilin kautta.
Normaalisti asema ottaa kuvan 20 sekunnin välein vuorokauden pimeänä aikana. Tutkimuskäytössä väli voidaan lyhentää kymmeneen sekuntiin, kun tilastot kertovat revontulten olevan todennäköisempiä. Kuvia ei oteta päivänvalossa: Auringon asema lasketaan aseman koordinaateista, päivämäärästä ja ajasta.
Tampereen Ursan tähtitornissa on neljä taivaskameraa, jotka kuvaavat taivasta jatkuvasti. Jyväskylän Siriuksen kameroihin kuuluvat Hankasalmen koko taivaan kamera, pohjoishorisontin kamera, Nyrölän kamera ja halokamera. Aurora Holidays ylläpitää Utsjoella pohjoiseen suunnattua suoraa lähetystä Tenojoelta, jossa kuvan vasemmassa yläkulmassa näkyy paikallinen aika.
Miten all-sky-kuvaa luetaan?
All-sky-kuva on pyöreä, ja sen keskellä on zeniitti eli suoraan yläpuolellasi oleva piste. Horisontti muodostaa kuvan reunan joka suunnassa. Ilmatieteen laitoksen tulkintaohjeen mukaan kuvassa on suuntatunnistus, jonka avulla löydät pohjoisen, etelän, idän ja lännen, joten älä oleta yläreunan olevan pohjoinen.
Muutama asia auttaa lukemaan kuvaa oikein:
- Kalansilmäobjektiivi vääristää kuvaa eniten horisontin lähellä, joten reunalla olevat kohteet ovat sijainniltaan epätarkimpia.
- Yhdestä kuvasta ei voi päätellä revontulen korkeutta. Se on Ilmatieteen laitoksen sanoin valistunutta arvausta.
- Kuu voi näkyä kirkkaana laikkuna, esimerkiksi etelässä. Ohuet pilvet voivat näyttää revontulilta.
- Revontuli näkyy Ilmatieteen laitoksen mukaan perusmuodossaan itä-länsisuuntaisena vihreänä kaarena pohjoisella taivaalla.
Kirkas laikku ei siis aina ole revontuli. Vertaa kuvaa suuntatunnistukseen ja kellonaikaan sekä seuraa, liikkuuko se.
Mikä kellonaika kameran kuvassa on?
Kameroiden ajat ovat usein UT-aikaa eli yleisaikaa. Ilmatieteen laitoksen mukaan UT on kaksi tuntia jäljessä Suomen talviajasta, ja SGO:n sivun mukaan kesäajassa ero on kolme tuntia. Jos kuvan kello näyttää 22.00 UT, Suomessa talviaikaan kello on 24.00. Tämä muunnos kannattaa muistaa, sillä parhaat tunnit ovat keskiyön molemmin puolin.
Kameran omia keogrammeja voi tulkita samalla periaatteella. Keogrammi on kapea pohjois-etelä-suuntainen viipale jokaisen kuvan keskeltä, ja viipaleet on liitetty aikajärjestykseen. Vaaka-akseli on aika ja pystyakseli leveysaste, joten koko yön aktiivisuuden näkee kerralla. SGO:n sivun mukaan UCL:n värikamera käyttää 30 sekunnin valotusta ja siten näyttää heikompia kaaria kuin SkyI-kamera, jonka valotus on 1500 millisekuntia.
Mihin kameraa kannattaa käyttää?
Kamera kertoo, mitä taivaalla tapahtuu juuri nyt, ja ennuste kertoo mitä on tulossa. Ursan mukaan Sodankylän taivaskamera ja magnetometri sekä Kiirunan taivaskamera toimivat varoittajina Etelä-Suomen havaitsijoille. Jos pohjoisen kamera näyttää kirkasta kaarta, kannattaa tarkistaa oman paikkakunnan kuva ja katsoa ulos.
Käyttöesimerkkejä:
- Etelä-Suomessa: tarkista Metsähovin ja Helsingin kuvat, kun Kp nousee.
- Matkalla Lappiin: tarkista Kilpisjärven, Kevon tai Muonion kuva ennen kuin lähdet ulos.
- Kuvaamassa: vertaa kameran kuvaa omaan taivaaseesi ja päätä, kannattaako odottaa.
Kameran näkemän taivaan sää ei välttämättä ole sama kuin sinun säätäsi. Vastaus siihen, mitä oman paikkakuntasi taivaalla tapahtuu, saat vasta ulos katsomalla. Ennusteen lukemista selittää revontuliennuste, ja kartan kautta näet ovaalin sijainnin sivulla revontulikartta.
Lähteet
Lue seuraavaksi
Revontulet & avaruussää Revontuliennuste Revontuliennuste kertoo, kannattaako lähteä ulos: lue Kp-luku, aurinkotuulen Bz ja pilvisyys yhdessä ja arvioi todennäköisyytesi omalla paikkakunnallasi. 
Revontulet & avaruussää Revontulikartta Revontulikartta näyttää revontuliovaalin ja sen, kuinka etelään revontulet yltävät juuri nyt. Katso, mikä Kp-luku riittää Lapissa, Oulussa ja Helsingissä. 
Revontulet & avaruussää Missä revontulet näkee Suomessa Revontulet Suomessa näkyvät useimmin Lapissa ja harvemmin etelässä. Katso, kuinka usein eri alueilla niitä näkee ja mikä tekee katselupaikasta hyvän. 
Revontulet & avaruussää Revontulien kuvaaminen Revontulien kuvaaminen onnistuu puhelimella ja kameralla, kun tiedät ISO-, valotusaika- ja aukkoarvot. Katso asetustaulukko ja vaiheittaiset ohjeet. 
Revontulet & avaruussää Avaruussää Avaruussää tarkoittaa Auringon aiheuttamia muutoksia Maan lähiavaruudessa. Opi lukemaan aurinkotuulen nopeus, tiheys ja Bz ja ymmärrä revontulien edellytykset. 
Revontulet & avaruussää Milloin revontulia näkyy Revontulikausi kestää Lapissa elokuun lopusta huhtikuuhun, ja paras kellonaika on keskiyön molemmin puolin. Katso kuukaudet ja tunnit Suomen mukaan.