Artemis-ohjelma – paluu Kuuhun

Artemis-lennot yhdellä silmäyksellä

Taulukko kokoaa Artemis-ohjelman lennot siten, että jo lennetyt erottuvat suunnitelmista. Tulevien lentojen kohdalla taulukko kertoo, mitä NASA on itse kertonut suunnitelmistaan; aikataulut voivat muuttua, joten ajantasaisen tilanteen löytää NASAn Artemis-sivulta.

Mikä Artemis-ohjelma on ja mitä sillä tavoitellaan?

Artemis-ohjelma on NASAn tapa viedä astronautteja yhä vaativampiin tehtäviin ja tutkia Kuuta enemmän tieteen ja talouden hyödyksi. NASAn mukaan se luo samalla pohjaa ihmisen lennoille Marsiin, joka on ohjelman kauempana siintävä tavoite.

Ohjelma perustuu viiteen osaan. SLS on NASAn mukaan ainoa raketti, joka voi lähettää Orionin, astronautit ja lastin suoraan Kuuhun yhdellä laukaisulla. Orion on miehistökapseli, jonka on tarkoitus kuljettaa myöhemmin miehistöjä kohti Marsia. Kennedyn avaruuskeskuksen maajärjestelmät käsittelevät, laukaisevat ja noutavat raketit ja kapselit. Kaupalliset laskeutujat kuljettavat astronautit Kuun kiertoradalta pinnalle ja takaisin, ja uuden sukupolven avaruuspuvut kehitetään Kuun pinnan työtä varten.

Euroopan ESA osallistuu ohjelmaan Orionin palvelumoduulilla. ESAn mukaan se tuottaa Orionille ja sen miehistölle elämää ylläpitävät järjestelmät, sähkön ja propulsion, jotta ihminen voi matkustaa turvallisesti Maan kiertoradan ulkopuolelle. Euroopan ja Suomen osuudesta avaruustoiminnassa kertoo sivu Suomi avaruudessa.

Mitä Artemis I:llä testattiin?

Artemis I oli miehittämätön koelento, jolla testattiin SLS-raketti ja Orion-kapseli ennen ihmisten kyytiin ottamista. NASA laukaisi sen 16. marraskuuta 2022 Kennedyn avaruuskeskuksen laukaisualustalta 39B, ja Orion laskeutui Tyynellemerelle San Diegon edustalle 11. joulukuuta 2022. Lento kesti 25 vuorokautta, 10 tuntia ja 53 minuuttia.

Orion matkasi 268 563 mailia eli noin 432 000 kilometriä Maasta ja 43 471 mailia eli noin 70 000 kilometriä Kuun kaukopuolen taakse. NASAn mukaan Orion suoritti 161 koetavoitetta, joista 20 lisättiin kesken lennon. Euroopassa rakennettu palvelumoduuli tuotti noin 20 prosenttia odotettua enemmän sähköä ja käytti noin 25 prosenttia ennustettua vähemmän sähköä.

Milloin Artemis 2 tuli takaisin?

Artemis II palasi Maahan 10. huhtikuuta 2026, kun Orion-kapseli laskeutui Tyynellemerelle San Diegon edustalle. Lento kesti NASAn tehtäväsivun mukaan 9 vuorokautta, 1 tunti ja 32 minuuttia eli lähes kymmenen vuorokautta. Laukaisu oli 1. huhtikuuta 2026.

Miehistö koostui neljästä astronautista: NASAn Reid Wiseman, Victor Glover ja Christina Koch sekä Kanadan avaruusjärjestön Jeremy Hansen. Lento kiersi Kuun: lähimmillään Orion oli 6. huhtikuuta noin 4 067 mailin eli noin 6 500 kilometrin korkeudella Kuun pinnasta. NASAn mukaan miehistö matkusti kauimmillaan 252 756 mailin eli noin 406 800 kilometrin päähän Maasta, mikä on ihmisten lentämän etäisyyden ennätys ja ylitti Apollo 13:n vuoden 1970 ennätyksen (248 655 mailia).

Lennon aikana miehistö testasi Orionin elämää ylläpitäviä järjestelmiä ja lensi kapselia käsiohjauksella, jotta saatiin tietoa tulevia kohtaamisia ja telakointeja varten. Lisäksi arvioitiin miehistön liikuntaa, hätävarusteita ja -menetelmiä sekä Orionin pelastautumispukuja. Paluussa kapselin nopeus oli ilmakehään tullessa noin 25 000 mailia tunnissa eli noin 40 000 kilometriä tunnissa.

Paluun vaiheet olivat NASAn ennen lentoa antaman kuvauksen mukaan seuraavat: Orion alkaa palata ilmakehään noin 120 kilometrin (400 000 jalan) korkeudessa lähes 35-kertaisella äänennopeudella, hidastuessaan kapseli kokee enintään 3,9 g:n kiihtyvyyden, ja lämpökilpi kestää noin 1 650 celsiusasteen lämpötilan (3 000 Fahrenheit-astetta). Pääpaineenvarjot hidastavat vauhdin alle 136 mailiin tunnissa, ja kapseli osuu veteen noin 20 mailin eli noin 32 kilometrin tuntinopeudella. Pelastusryhmä vie miehistön helikopterilla USS John P. Murtha -alukselle lääkärintarkastukseen ja sieltä Houstoniin.

Artemis II vaihe vaiheelta

NASAn tehtäväyhteenvedon mukaan Artemis II eteni laukaisusta ohilennon kautta laskeutumiseen. ESA kuvaa lennon rakenteen niin, että siihen kuuluu useita Maan kiertoja, nelipäiväinen matka Kuuhun, ohilento ja paluu Maahan.

NASAn mukaan lennolla tehtiin useita ensimmäisiä kertoja: se oli Orionin ensimmäinen miehitetty lento ja ensimmäinen miehitetty matka Maan kiertoradan ulkopuolelle yli 50 vuoteen. Syvässä avaruudessa lentänyt miehistö kävi ensimmäistä kertaa puhelun suoraan kansainvälisen avaruusaseman miehistön kanssa, ja Kuun ohilennolla käytettiin ensimmäistä kertaa pimennyslaseja aurinkopimennyksen katsomiseen Kuun luona. Maasta käytettävistä pimennyslaseista kertoo sivu pimennyslasit, ja asemasta, jonka miehistön kanssa puhuttiin, sivu ISS.

Mistä nimi Artemis tulee?

Ohjelman nimi viittaa Apolloon. NASAn oppimissivujen mukaan kreikkalaisissa tarinoissa Apollolla oli kaksoissisar Artemis, joka oli Kuun jumalatar. NASAn mukaan Artemis tarkoittaa nykyään tietä Kuuhun: ohjelmalla viedään Kuun pinnalle ensimmäinen nainen ja seuraava mies.

Mitä Artemis III:lla ja sen jälkeen tapahtuu?

Artemis III ei NASAn suunnitelman mukaan laskeudu Kuuhun. NASAn sivun mukaan se on miehitetty demonstraatiolento, jonka tavoitteet toteutetaan matalalla Maan kiertoradalla: lennolla testataan yhtä tai molempia kuulaskeutujia, mukaan lukien kohtaaminen ja telakointi. NASAn Artemis-yleissivu kuvaa laskeutujiksi Blue Originin ja SpaceXin kaupallisten laskeutujien testiversiot ja nimeää miehistöksi Randy Bresnikin, Frank Rubion, Andre Douglasin ja ESAn Luca Parmitanon. Laukaisu on NASAn mukaan listattu vuodelle 2027 ilman tarkkaa päivämäärää.

NASAn suunnitelman mukaan miehistö palaa Kuuhun Artemis IV:llä, jolloin astronautit siirtyvät Orionista kaupalliseen laskeutujaan ja laskeutuvat Kuun pinnalle. Artemis V on NASAn suunnitelman mukaan pintalento, joka käyttää vakioitua SLS-konfiguraatiota, ja sen jälkeen tavoitteena on yksi lento vuodessa. NASA kertoo myös tavoittelevansa myöhemmin Kuun tukikohdan rakentamista ja lopulta astronauttien lähettämistä Marsiin. Nämä ovat suunnitelmia, ei vahvistettuja päivämääriä.

Miten Artemis eroaa Apollosta?

Artemis jatkaa sitä, minkä Apollo-ohjelma aloitti. Apollo-ohjelmassa oli NASAn mukaan 11 miehitettyä lentoa ja kuusi Kuuhun laskeutumista vuosina 1968–1972. Artemis on lentänyt kaksi lentoa, joista toinen oli miehitetty, ja NASAn suunnitelma etenee vaiheittain: ensin koelento ilman miehistöä, sitten miehistö Kuun ympäri, sitten laskeutujien testit ja vasta sen jälkeen laskeutuminen.

Suunnitelmassa on kaupallinen piirre: NASA kertoo kehittävänsä teollisuuden kanssa kaupallisia laskeutujia, jotka kuljettavat astronautit Kuun kiertoradalta pinnalle ja takaisin. Apollon tarina tehtävistä Apollo 11:stä Apollo 13:n pelastukseen löytyy sivulta Apollo-ohjelma ja Apollo 13, ja Kuun omat tiedot sivulta Kuu.

Miten tilanteen voi lukea taulukosta?

Jos haluat tietää, mitä on jo tapahtunut, lue Artemis I:n ja Artemis II:n rivit: niiden päivämäärät ovat NASAn tallentamia tosiasioita. Jos haluat tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu, lue Artemis III:n ja sitä seuraavien lentojen rivit NASAn suunnitelmina: niiden vuosiluvut ovat tavoitteita, ja NASA päivittää ne omille sivuilleen, kun suunnitelma tarkentuu.

Mistä seurata Artemista?

Ajantasaisimman tilanteen kertovat NASAn omat Artemis-sivut ja ESAn Orion-sivu. Koska Artemis III:n ja sitä seuraavien lentojen aikataulut ovat suunnitelmia, tämän sivun taulukko kuvaa NASAn kulloisenkin sivun sisältöä eikä ennusta päivämääriä. Raketeista, joilla lennetään avaruuteen, kertoo sivu kantoraketti, ja astronautin työstä sivu astronautti.

Lähteet

• NASA: Artemis
• NASA: Artemis I
• NASA: Artemis II
• NASA: Artemis III
• NASA: Artemis II splashdown release
• ESA: Artemis II