Tähtitaivas
Valosaaste ja pimeän taivaan paikat
Valosaaste vie tähdet: näin löydät pimeän taivaan paikan Suomessa, mitä Bortle-asteikon luokat tarkoittavat ja milloin tähtiyöt ovat parhaimmillaan.
Pimeän taivaan paikan löydät, kun menet pois kaupunkien valokuplista, valitset paikan ilman suoria valoja ja avoimella horisontilla ja katsot kirkkaana, kuuttomana yönä: jos Linnunrata erottuu, paikka on riittävän pimeä. Valosaaste eli hukkavalo on keinovaloa, joka on liian voimakasta, osoittaa väärään suuntaan tai palaa väärään aikaan. Se kirkastaa taivaan taustaa niin, että himmeät tähdet katoavat.
Mikä on valosaaste ja miten se näkyy taivaalla?
Valosaaste on Ursan määritelmän mukaan hukkaan menevää keinovaloa, joka muodostaa kaupungeissa ja niiden ympäristössä oranssin hehkun tähtien tilalle. Se syntyy, kun valo on tarpeettoman voimakasta, kohdistuu väärään paikkaan tai palaa väärään aikaan. Ursan mukaan pallomaiset katuvalaisimet lähettävät noin puolet valostaan taivaalle.
Tähtiharrastajalle haitta on suora: taustataivas kirkastuu, ja Lakeuden Ursan mukaan himmeät tähdet, Linnunrata, galaksit ja sumut katoavat vähitellen. Häikäisy estää myös silmiä sopeutumasta pimeään. Horisontille muodostuu valokupuja, jotka vaikeuttavat havaitsemista ja kuvaamista. Lakeuden Ursan havaintojen mukaan pohjoinen taivas kärsii eniten.
Valosaastetta voi vähentää: Ursa neuvoo valaisemaan vain tarvittavan alueen, suuntaamaan valot oikein, käyttämään enintään 3 000 kelvinin lämpimiä LED-valoja, koska sininen valo sirottuu enemmän, sekä himmentimiä ja liiketunnistimia. Suomessa ei Lakeuden Ursan mukaan ole erillistä valosaastelakia.
Miten löydän pimeän paikan?
Pimeä paikka on sellainen, jossa lähellä ei ole suoria valoja, ympäristössä ei ole kirkkaita valonlähteitä eikä puut tai rakennukset peitä horisonttia. Ursa lisää, että avoin näkymä etelään on hyödyllinen, koska monet kohteet ovat siellä korkeimmillaan. Taivaanvahdin Tuhannen tähden paikka -osio määrittelee pimeän paikan niin, että se on mahdollisimman vapaa valosaasteesta mutta ei täysin pimeä, siellä on avoin näkymä ainakin yhteen suuntaan ja sinne pääsee aina.
Käytännön tarkistuslista:
- Valitse kirkas, kuuton yö: Ursan koe on, että jos Linnunrata näkyy, paikka on pimeä.
- Mene pois kaupunkien ja teiden valoista, ja vältä valaistuja rakennuksia lähietäisyydellä.
- Tarkista horisontti: puut ja talot eivät saa peittää etelää.
- Anna silmien tottua pimeään noin 15 minuuttia (Ursa) ja vältä taskulamppuja ja puhelimen näyttöä. Täysi yönäkö voi kestää yli tunnin, ja himmeä punainen valo säilyttää sen.
- Käytä karttaa: Taivaanvahdin paikkakartalla on harrastajien merkitsemiä paikkoja, ja valosaastekartta lightpollutionmap.info näyttää taivaan kirkkauden koko maailmassa.
- Älä mene yksityisalueelle: Taivaanvahtiin ei hyväksytä esimerkiksi mökkilaitureita, mutta lähipelto käy.
Revontulille sopivista paikoista kerrotaan erikseen sivulla missä revontulia näkee.
Mitä Bortle-asteikon luokat tarkoittavat?
Bortle-asteikko luokittelee yötaivaan pimeyden yhdeksään luokkaan: 1 on erinomaisen pimeä paikka ja 9 on keskikaupungin taivas. Asteikon julkaisi harrastaja John Bortle Sky & Telescope -lehdessä vuonna 2001. Alla on tiivistelmä Bortlen omista luokkakuvauksista, ja arvo on paljain silmin näkyvän himmeimmän tähden magnitudi.
| Luokka | Kuvaus | Linnunrata | Himmein tähti (magnitudi) |
|---|---|---|---|
| 1 | Erinomaisen pimeä paikka | Erottuu hyvin, luo heikkoja varjoja | 7,6–8,0 |
| 2 | Tavallinen aidosti pimeä paikka | Kesällä hyvin rakenteinen | 7,1–7,5 |
| 3 | Maaseudun taivas | Edelleen monimuotoinen | 6,6–7,0 |
| 4 | Maaseudun ja esikaupungin välimuoto | Vaikuttava, mutta vailla rakennetta | 6,1–6,5 |
| 5 | Esikaupunkitaivas | Horisontissa heikko, ylhäällä vaalea | 5,6–6,0 |
| 6 | Kirkas esikaupunkitaivas | Näkyy vain zeniitin lähellä | noin 5,5 |
| 7 | Esikaupungin ja kaupungin välimuoto | Lähes näkymätön | 5,0 |
| 8 | Kaupungin taivas | ei mainita | enintään 4,5 |
| 9 | Keskikaupungin taivas | ei mainita | 4,0 tai vähemmän |
Luokissa 1–3 Linnunrata on rakenteikas tai monimuotoinen, luokassa 6 se näkyy enää zeniitin lähellä ja luokassa 7 se on lähes kadonnut. Bortle piti itse himmeimmän tähden magnitudimittauksia subjektiivisina, joten käytä lukuja suuntaa-antavina. Lisää Linnunradasta kerrotaan sivulla Linnunrata.
Mitä valosaastetta voi vähentää kotona?
Valosaastetta voi vähentää jokainen, joka päättää ulkovalaistuksesta. Lakeuden Ursa tiivistää asian neljään kysymykseen kotivalaistukselle: tarvitaanko valoa, osoittaako se oikeaan paikkaan, onko se liian kirkas ja pitääkö sen palaa koko yön. Valo kannattaa suunnata alaspäin, käyttää vain tarvittava määrä ja himmentää tai sammuttaa aikaohjaimella tai liiketunnistimella. Lämmin ja maltillinen valo on parempi kuin tarpeettoman voimakas kylmä valo.
Ursan blogin mukaan kaupunkien, tieverkon ja esimerkiksi kasvihuoneiden valot loimottavat ympäri vuorokauden ja peittävät tähtitaivasta enemmän tai vähemmän. Kuvaajalle haitta näkyy suoraan: taivas muuttuu valokuvissa rumaksi oranssinruskeaksi, ja sen poistaminen kuvasta on työlästä ja usein mahdotonta. Ursa kehottaa myös kannustamaan kuntaa sammuttamaan valoja yöksi, mikä säästää energiaa ja rahaa.
Milloin Suomessa on tarpeeksi pimeää?
Suomessa tähtitaivasta ei näe kuin osan vuodesta. Ursan mukaan kesäyöt ovat kirkkaita, ja Pohjois-Suomessa taivas pysyy valoisana lähes viisi kuukautta. Ilman lunta pimeä taivas on käytettävissä lähinnä syys- ja lokakuussa, ja Ursan mukaan parhaat tähtiyöt ovat syys-lokakuussa ja huhtikuussa.
Talvella yöt ovat pitkiä, ja eteläisessäkin Suomessa taivaan pyörimistä voi seurata noin 14 tuntia. Joulukuussa näkyy lähes kaikki pimeinä tunteina Suomesta havaittavat tähtikuviot. Pakkasella pukeutuminen on osa varusteita. Aloittelijan kannattaa katsoa myös tähtiharrastuksen aloittaminen.
Missä Suomessa on virallisesti pimeää?
Kaavin Syrjävaara on Pohjois-Savon liiton mukaan saanut Suomen ensimmäisen kansainvälisen Dark Sky Park -sertifikaatin DarkSky Internationalilta; alueen koko on 90 hehtaaria. Syrjävaaran oman sivuston mukaan alueella on tähtipuisto, pimeätaivaskeskus, observatorio, galleria ja kahvila, ja se sijaitsee Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan rajalla noin 60 kilometrin päässä Joensuusta ja 90 kilometrin päässä Kuopiosta. Sivuston mukaan ympäröivä pimeän taivaan alue kattaa yli 1 500 neliökilometriä Juuan, Kaavin ja Tuusniemen alueella. Aukioloajat kannattaa tarkistaa Syrjävaaran omilta sivuilta.
Muita paikkoja löydät Taivaanvahdin kartalta ja valosaastekartalta. Julkiset tähtitornit ja niiden yleisönäytökset on koottu sivulle tähtitornit Suomessa.
Lähteet
- Tietoa pimeästä taivaasta ja hukkavalosta, Tähtitieteellinen yhdistys Ursa
- Taivaan havaitseminen, Ursa
- Tuhannen tähden paikka, Taivaanvahdin uusi osio, Ursa
- Valosaaste: mitä se on ja miten sitä voidaan vähentää, Lakeuden Ursa
- John Bortle’s Dark-Sky Scale, Sky & Telescope 2001 (Frosty Drew)
- Kaavi on nyt virallisestikin ihan pimee, Pohjois-Savon liitto
Lue seuraavaksi
Tähtitaivas Harrastuksen aloittaminen Tähtiharrastus aloittelijalle: mene ulos, opettele tähtikuviot kartan avulla, kokeile kiikaria ja liity yhdistykseen. Kaukoputkea et tarvitse heti. 
Tähtitaivas Tähtitornit Tähtitorni Suomessa: yleisölle avoimet tähtitornit kaupungeittain, omat verkkosivut ja näytösten käytäntö. Mukana Kaivopuisto, Turku, Tampere ja Lahti. 
Tähtitaivas Tähtikartta – näin käytät sitä Tähtikartta kertoo, mitkä tähdet ja planeetat näkyvät tänään. Vertaa Ursan tähtikarttaa, sovelluksia ja planisfääriä ja opi lukemaan karttaa ulkona. 
Tähtitaivas Tähtikiikarit Kiikarit tähtien katseluun: 7×50 ja 10×50 ovat tavallisimmat valinnat. Ulostulopupilli ja jalusta ratkaisevat, ja kiikarilla näkee Kuun ja Orionin sumun. 
Revontulet & avaruussää Missä revontulet näkee Suomessa Revontulet Suomessa näkyvät useimmin Lapissa ja harvemmin etelässä. Katso, kuinka usein eri alueilla niitä näkee ja mikä tekee katselupaikasta hyvän. 
Maailmankaikkeus Linnunrata Linnunrata on sauvaspiraaligalaksi, jossa on 100–400 miljardia tähteä. Koko, nimi, Andromedan törmäys ja miten Linnunradan näkee ja kuvaa Suomessa.