Revontulet & avaruussää

Missä revontulet näkee Suomessa

Revontulet Suomessa näkyvät useimmin Lapissa ja harvemmin etelässä. Katso, kuinka usein eri alueilla niitä näkee ja mikä tekee katselupaikasta hyvän.

Revontulet näkyvät Suomessa useimmin Lapissa, ja todennäköisyys pienenee joka askeleella etelään. Ilmatieteen laitoksen mukaan pohjoisimmassa Lapissa, esimerkiksi Kilpisjärvellä ja Utsjoella, revontulet ovat taivaalla noin kolmena yönä neljästä, kun taas Helsingissä niitä esiintyy tilastollisesti noin kerran kuukaudessa pimeinä vuodenaikoina. Kaikissa paikoissa tarvitaan sama kolmikko: pimeä taivas, pilvetön sää ja vapaa näkymä pohjoiseen.

Missä päin Suomea revontulia näkyy useimmin?

Revontulia näkyy useimmin siellä, missä revontuliovaali kulkee yläpuolellasi. Ovaali on rengas Maan magneettisen navan ympärillä, ja SWPC:n mukaan paras katselualue on noin 60–75 asteen leveysasteilla. Suomi sijaitsee ovaalin eteläreunalla, joten ero Lapin ja etelärannikon välillä on suuri.

Lukujen välillä on eroja, koska lähteet laskevat eri tavoin. Ursan mukaan revontulia on Lapissa lähes joka toinen yö, Ilmatieteen laitoksen mukaan pohjoisimmassa Lapissa noin kolme yötä neljästä, ja Ylläksen matkailusivun mukaan kauden aikana kahtena yönä kolmesta. Luvut koskevat yötä, jolloin taivas on pimeä, ja ne kuvaavat todennäköisyyttä, eivät takuuta. Käytä siis haarukkaa: Lapissa revontulet ovat arkipäivää, etelässä poikkeus.

Käytännön vertailu eri alueilla:

Alue	Tyypillinen tilanne	Mitä tarvitaan
Utsjoki, Kilpisjärvi (~70 °N)	Noin kolme yötä neljästä Ilmatieteen laitoksen mukaan	Pimeä ja selkeä taivas, ei välttämättä voimakasta aktiivisuutta
Lappi yleisesti	Ursan mukaan lähes joka toinen yö	Selkeä sää, kauas valoista
Oulu (~65 °N)	Harvempi kuin Lapissa	Lisäaktiivisuutta: tarkista Kp ja aurinkotuulen Bz
Keski-Suomi	Ursan vanhan artikkelin mukaan noin joka kymmenes yö	Aktiivinen yö ja pimeä paikka
Helsinki (~60 °N)	Noin kerran kuussa pimeinä vuodenaikoina	Vähintään Kp 5 Ursan nyrkkisäännön mukaan, kaupungin valoista pois

Ursan nyrkkisääntö on, että Etelä-Suomessa revontulien näkemiseen tarvitaan vähintään Kp 5, mutta sääntö ei aina päde. Kp-luvun merkitys on selitetty sivulla Kp-luku.

Mitä Lapissa kannattaa tietää?

Lapissa revontulia voi nähdä Ilmatieteen laitoksen mukaan myös rauhallisen avaruussään aikana. Silloin ei tarvitse odottaa aurinkomyrskyä, vaan riittää pimeä ja selkeä yö. Tämä tekee Lapista varmimman valinnan, jos matka on kiinni vain muutamasta illasta.

Pohjoisimmassa Lapissa, Kilpisjärven ja Utsjoen seudulla, todennäköisyys on suurin. Ilmatieteen laitoksen mukaan päivänvalo estää havaitsemasta revontulia, paitsi talven pimeimmillä kaamosalueilla. Ylläksen sivun mukaan talvella revontulia voi nähdä jo iltapäivällä, koska pimeä tulee silloin varhain. Ylläksen matkailusivun mukaan hyviä paikkoja ovat avoimet, pohjoiseen aukeavat kohdat, kuten järven jää, ja tunturin laki, josta näkee kauas. Luoston matkailusivun mukaan revontulet ovat yleensä näkyvissä noin 15–60 minuuttia kerrallaan, joten yhden vilkaisun varaan ei kannata laskea. Pukeudu lämpimästi ja odota ulkona. Hyvä retkipäivä on sellainen, jona sää, pimeys ja ennuste osuvat yhteen.

Lapissa kausi on lyhyempi kuin etelässä, koska yöt vaalenevat keväällä ja kesällä. SWPC huomauttaa, että revontuliseuduilla keskiyön aurinko estää havaitsemisen kesällä. Milloin kausi alkaa ja päättyy, selviää sivulta milloin revontulia näkyy.

Näkyykö revontulia Etelä-Suomessa?

Etelä-Suomessa revontulia näkee, mutta harvemmin ja useimmiten voimakkaan aktiivisuuden aikana. Ilmatieteen laitoksen mukaan alkusyksyllä revontulia nähdään erityisesti Etelä-Suomen taivaalla, koska Lapissa yöt ovat vielä liian valoisia. Kausi on siis eteläisessä Suomessa erilainen kuin pohjoisessa.

Etelässä ratkaisee kaksi asiaa. Ensimmäinen on aktiivisuus: ovaalin täytyy laajentua etelään, ja sitä seuraat revontuliennusteesta ja revontulikartasta. Toinen on valosaaste. Kaupungin valot estävät Ilmatieteen laitoksen mukaan revontulien havaitsemisen usein, joten matka syrjäiselle pellolle tai järven rannalle voi tehdä suuren eron.

Jos et ole varma, onko taivaalla revontulia vai kaupungin hohdetta, katso pohjoisen horisontin muotoa. SpaceWeatherLiven ohjeen mukaan pohjoisen horisontin valosaaste voi muistuttaa heikkoa revontulta. Kameran pitkä valotus paljastaa eron: revontuli liikkuu ja muuttuu, valosaaste pysyy paikallaan.

Mikä tekee hyvästä katselupaikasta hyvän?

Hyvä katselupaikka on pimeä, avoin ja pohjoiseen aukeava. Ilmatieteen laitoksen mukaan hennon valon näkee parhaiten pimeältä ja kirkkaalta taivaalta kaukana kaupungin ja liikenteen valoista, ja tärkeää on avoin näkymä pohjoiseen horisonttiin. Muista tarkistaa seuraavat asiat:

Pohjoinen horisontti on vapaa puista, rakennuksista ja mäistä.
Lähellä ei ole katuvaloja, pihavaloja tai tietä, jolla kulkee autoja.
Taivas on pilvetön tai pilvet rakoilevat, sillä revontulet syntyvät pilvien yläpuolella.
Silmällä on aikaa tottua pimeään noin puoli tuntia.
Varusteissa on huomioitu pakkanen; kylmyys ei estä revontulia, ja Ilmatieteen laitoksen mukaan kova pakkanen tuo usein selkeän taivaan.

Pilvet ovat revontulien suurin este. Ylläksen sivun mukaan pilvisenä yönä revontulet näkyvät vain pilvien päällä, mutta jos taivaalla näkyy yksikin tähti, näkeminen on mahdollista. Pimeän paikan valintaa auttaa pimeä taivas.

Näkyykö revontulet paljaalla silmällä?

Revontulet näkyvät paljaalla silmällä, kun ne ovat riittävän kirkkaita ja ympäristö on pimeä. SWPC kertoo, että revontuli näyttää silmälle usein valkoiselta, koska yönäkö havaitsee kirkkauden ennen väriä, ja digitaalikamera voi erottaa värejä, jotka silmä ei erota. Siksi kuva voi näyttää vihreämmältä kuin muistikuva. Kuvaamisen ohjeet ovat sivulla revontulien kuvaaminen.

Ilmatieteen laitoksen mukaan tyypillisiä värejä ovat vihreä, punainen ja violetti. Perusmuoto on itä-länsisuuntainen vihreä kaari pohjoisella taivaalla. Aktiiviset muodot voivat muuttua muutamassa sekunnissa niin, että taivas täyttyy revontulivalosta. Jos haluat tietää, miksi värit syntyvät, lue mitä revontulet ovat.

Missä muualla maailmassa revontulia voi nähdä?

Revontulia voi nähdä pohjoisen napapiirin ympäristössä. Ilmatieteen laitoksen mukaan tyypillisiä katselualueita ovat pohjoisen Fennoskandian, Huippuvuorten, Islannin, Pohjois-Kanadan, Alaskan ja Siperian leveyspiirit, ja suurin osa revontulivyöhykkeestä sijaitsee asumattomalla alueella. Suomen pohjoisosat kuuluvat tähän ryhmään.

Myös eteläisellä pallonpuoliskolla on oma ilmiönsä, etelän revontulet eli Aurora Australis. SWPC:n tutoriaalin mukaan ilmiö on sama kummallakin pallonpuoliskolla. NASA on julkaissut kansainväliseltä avaruusasemalta otetun kuvan etelän revontulista Intian valtamerellä Tasmanian eteläpuolella. Suomessa asuvalle lähin vaihtoehto on kuitenkin oma Lappi, jonne pääsee kotimaassa.

Miten päätät paikan sen mukaan, missä asut?

Paikan valinta riippuu lähtökohdastasi. Jos asut Etelä-Suomessa ja ennuste on matala, odota aktiivista jaksoa mieluummin kuin ajat kauas turhaan. Jos ennuste nousee ja taivas aukeaa, hae lähin pimeä paikka, jossa pohjoinen on vapaa. Jos taas suunnittelet matkaa, valitse Lappi ja varaa useampi ilta, koska pilvinen yö voi pilata yhden illan mutta ei koko reissua.

Asut Etelä-Suomessa ja Kp nousee: mene pois kaupungin valoista ja katso pohjoiseen.
Asut Keski-Suomessa tai Oulun seudulla: seuraa ennustetta ja ulkona aurinkotuulen Bz-arvoa, koska tarvitset lievää aktiivisuutta.
Matkustat Lappiin: valitse mahdollisimman pohjoinen kohde, ja jos aika riittää, katso sää useammalta yöltä.
Olet liikkeellä alkusyksyllä: etelä voi olla Lappia parempi vaihtoehto, koska pohjoisen yöt ovat vielä valoisia.

Mitä seurantavälineitä paikan päällä kannattaa käyttää?

Revontulien seuraamiseen on Suomessa useita julkisia apuvälineitä. Ursan mukaan Sodankylän magnetometri ja taivaskamera sekä Kiirunan taivaskamera toimivat varoittajina eteläisille havaitsijoille: jos revontulet leviävät pohjoisessa, ne voivat tulla etelään. Pohjoisen kamerat esittelee sivu revontulikamerat. Tunnin aktiivisuusennuste ja revontulitodennäköisyys löytyvät Avaruussääkeskus RWC Finlandin sivuilta, ja niiden käyttöä selittää avaruussää.

Ursan Taivaanvahti-palvelu kerää harrastajien revontulihavaintoja, ja ne näkyvät Ursan revontulisivulla ajan ja paikan kanssa. Palvelun havaintolistasta näet, onko lähellä sinua jo nähty revontulia. Ilmatieteen laitoksen entinen Auroras Now -hälytyspalvelu on lopetettu, joten hälytyksiä ei kannata odottaa sieltä. Katso sen sijaan ennustetta ja kameroita itse ennen lähtöä ja ulkona ollessa.

Ulkona kannattaa muistaa yksi asia: revontulet voivat tulla ja mennä nopeasti. Ylläksen matkailusivun mukaan pelkkä vilkaisu taivaalle ei riitä, vaan ulkona kannattaa odottaa. Ensimmäisen purkauksen jälkeen valo leviää Ilmatieteen laitoksen mukaan alkupisteestä itään, länteen ja pohjoiseen.

Mistä revontulet aiheutuvat?

Revontulet syntyvät, kun Auringosta tulevat hiukkaset ja Maan magneettikenttä kohtaavat yläilmakehässä. Ilmatieteen laitoksen mukaan magneettikentän suuntaiset elektronit törmäävät noin 100–200 kilometrin korkeudessa happiatomeihin ja typpimolekyyleihin, jotka virittyvät ja purkavat energiansa valona. Prosessi on periaatteessa sama kuin loisteputkessa. Yksityiskohdat ja värien selitys löytyvät sivulta mitä revontulet ovat.

Valitse paikka, jonka yllä ovaali kulkee useimmin, ja pidä mielessä ero: Lapissa riittää selkeä yö, etelässä tarvitaan myös aktiivisuutta. Näin retkestä tulee suunniteltu eikä sattumaa.

Lähteet

Usein kysyttyä

Näkyykö revontulet paljaalla silmällä?

Näkyy, kun taivas on pimeä ja pilvetön. Heikko revontuli näyttää silmälle usein valkoiselta tai vihertävältä, koska yönäkö ei erota värejä hyvin; kamera tallentaa värit paremmin kuin silmä. Silmän on myös totuttava pimeään noin puoli tuntia.

Näkeekö revontulia Helsingissä?

Ilmatieteen laitoksen mukaan Helsingissä revontulia esiintyy tilastollisesti noin kerran kuukaudessa pimeinä vuodenaikoina, mutta kaupungin valot estävät havaitsemisen usein. Paras tilanne on voimakkaan aktiivisuuden aikana, kun pääset pois valoista.