Aurinkokunta

Pluto – miksi se ei ole planeetta

Onko Pluto planeetta? Ei: Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni luokitteli Plutonin kääpiöplaneetaksi vuonna 2006. Syyt, luvut, kuut ja New Horizonsin löydöt.

Pluto New Horizons -luotaimen todellisissa väreissä

Pluto ei ole planeetta, vaan kääpiöplaneetta. Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni IAU luokitteli Plutonin uudelleen vuonna 2006, kun se oli ollut yhdeksäntenä planeettana vuodesta 1930. Syy on, että Pluto ei ole raivannut rataansa muista kappaleista. Se on silti pyöreä, Aurinkoa kiertävä maailma, ja NASAn New Horizons -luotain tutki sitä lähietäisyydeltä vuonna 2015.

Onko Pluto planeetta vai ei?

Pluto on kääpiöplaneetta eikä planeetta. IAU:n yleiskokous Prahassa hyväksyi elokuussa 2006 määritelmän, jonka mukaan planeetan täytyy täyttää kolme ehtoa. Kääpiöplaneetta täyttää kaksi ensimmäistä mutta ei kolmatta, eikä se ole minkään kappaleen kuu. IAU:n päätöslauselma 6A toteaa, että Pluto on kääpiöplaneetta ja uuden Neptunuksen takaisten kappaleiden ryhmän esikuva. Alla olevassa taulukossa ehdot on koottu rinnakkain.

Ehto	Planeetta	Kääpiöplaneetta	Pluto
Kiertää Aurinkoa	kyllä	kyllä	kyllä
Tarpeeksi massaa, jotta painovoima tekee siitä lähes pyöreän	kyllä	kyllä	kyllä
On raivannut rataansa muista kappaleista	kyllä	ei	ei
Ei ole toisen kappaleen kuu	–	kyllä	kyllä

Pluto jää kääpiöplaneetaksi kolmannen ehdon vuoksi. NASAn mukaan Pluto sijaitsee Neptunuksen takaisella alueella, jolla muut kappaleet voivat ylittää sen radan. IAU hyväksyi samalla toisen päätöksen, jonka mukaan Pluto on uuden Neptunuksen takaisten kappaleiden ryhmän esikuva. Planeettoja on tämän jälkeen kahdeksan, ja järjestys löytyy sivulta planeetat järjestyksessä.

Miksi Pluto ei ole planeetta?

Pluto ei ole planeetta, koska se ei ole hallitseva kappale omalla radallaan. Pluto kiertää Kuiperin vyöhykkeellä, jossa on NASAn mukaan tuhansia jäisiä maailmoja. Vyöhyke on kiekkomainen alue Neptunuksen takana, ja siellä olevat kappaleet muodostuivat noin 4,5 miljardia vuotta sitten.

Raivaamisella tarkoitetaan, että planeetan painovoima on joko kerännyt lähirataansa kuuluvat kappaleet tai heittänyt ne pois. Jupiter, Maa ja muut planeetat ovat tehneet niin. Plutolla on lähiympäristössään muita jäisiä kappaleita, joten se ei ole. Aurinkoa kiertäviä pienempiä kappaleita käsittelee sivu asteroidit.

Jos haluat arvioida, onko jokin muu kappale planeetta, tarkista ehdot järjestyksessä: kiertääkö se Aurinkoa, onko se painovoimansa muovaama lähes pyöreä ja onko se raivannut rataansa. Kolmas ehto erottaa planeetat kääpiöplaneetoista, ja juuri siihen Pluto kaatuu.

Pluto lukuina

Taulukon arvot ovat NASAn Pluto Fact Sheet -tietolehtisestä ja NASAn Pluto-sivulta. Maa-vertailut on laskettu Earth Fact Sheetin arvoista.

Ominaisuus	Pluto	Vertailu
Halkaisija	2 377 km	noin viidesosa Maan halkaisijasta
Massa	0,0130 × 10²⁴ kg	noin 0,2 % Maan massasta
Tiheys	1 854 kg/m³	Maa 5 513 kg/m³
Painovoima pinnalla	0,62 m/s²	noin 6 % Maan painovoimasta
Etäisyys Auringosta	keskimäärin 39 AU (30–49 AU)	Maa 1 AU
Vuoden pituus	248 Maan vuotta	–
Vuorokauden pituus	153 tuntia	noin 6,4 Maan vuorokautta
Akselin kallistuma	119,5 astetta	Maa 23,4 astetta
Keskilämpötila	noin −232 °C	–
Kuita	5	–

Pluto on NASAn mukaan noin kaksi kolmasosaa Maan Kuun halkaisijasta. Auringonvalo kulkee Plutolle noin 5,5 tuntia. Plutolla vuodenajat ovat pitkiä, koska kierros Auringon ympäri kestää 248 vuotta. Kuun koosta ja rakenteesta kerrotaan sivulla Kuu.

Mitä Plutolla on: kuut, ilmakehä ja sydän

Plutolla on viisi tunnettua kuuta: Charon, Styx, Nix, Kerberos ja Hydra. Charon on NASAn mukaan noin puolet Plutosta. Plutolla on ohut ilmakehä, joka on tietolehtisen mukaan noin 99-prosenttisesti typpeä sekä 0,5 prosenttia metaania ja 0,05 prosenttia hiilimonoksidia. Ilmanpaine on vain noin 13 mikrobaaria. NASAn mukaan ilmakehä voi jäätyä lumeksi, kun Pluto on kaukana Auringosta.

Pinnalla on vesijäävuoria, joita peittää paikoin jäätynyt metaani, sekä typpi- ja metaanihuurretta. Suurimmat tasangot ovat näkyvästi jäätynyttä typpeä. Tunnetuin piirre on vaalea, sydämen muotoinen alue Sputnik Planitia, jota NASA kuvaa typpijäätiköksi. Se on noin 1 000 kilometriä leveä. NASAn mukaan Plutolla voi olla myös valtameri pinnan alla, mutta sitä ei ole vahvistettu.

Mitä New Horizons löysi?

NASAn New Horizons laukaistiin 19. tammikuuta 2006 ja se lensi Plutonin ohi 14. heinäkuuta 2015 noin 7 800 kilometrin korkeudella pinnasta. Matka kesti noin yhdeksän vuotta, ja Jupiterin painovoima lyhensi sitä noin kolmella vuodella vuoden 2007 ohituksella.

New Horizons paljasti ilmakehän sumun ja sen, että ilmakehä pakenee avaruuteen odotettua hitaammin, mikä pakotti tutkijat tarkistamaan malleja. Luotain löysi myös merkkejä pinnalla mahdollisesti aiemmin olleesta nesteestä ja vihjeitä sisäisestä vesijäävaltamerestä. Vuoden 2019 alussa New Horizons ohitti Kuiperin vyöhykkeen kappaleen Arrokothin noin 3 500 kilometrin etäisyydeltä.

Millainen on Pluto planeettana?

Plutolla vuorokausi kestää noin 153 tuntia eli noin 6,4 Maan vuorokautta, ja se pyörii NASAn tietolehtisen mukaan vastakkaiseen suuntaan kuin useimmat planeetat. Akselin kallistuma on 119,5 astetta. Plutolla 70 kilon painoinen ihminen painaisi vain noin neljä kiloa, koska painovoima on 0,62 metriä sekunnissa toiseen.

Plutolla on poikkeuksellisen soikea rata. Pluto on lähimmillään 4 435 miljoonan kilometrin päässä, mikä on vähemmän kuin Neptunuksen keskietäisyys 4 515 miljoonaa kilometriä, ja kauimmillaan 7 304 miljoonan kilometrin päässä.

Kuka löysi Plutonin ja mistä nimi tulee?

Pluto löydettiin vuonna 1930. Löytäjä oli Clyde Tombaugh Lowellin observatoriossa Arizonassa. Nimen ehdotti NASAn mukaan nuori tyttö, Venetia Burney Oxfordista Englannista. Pluto on roomalaisen manalan jumalan nimi, vastine kreikkalaiselle Hadekselle. Pluto oli planeetta 76 vuotta, vuodesta 1930 vuoteen 2006.

Mitkä muut kääpiöplaneetat on?

Kääpiöplaneettoja on NASAn luettelossa viisi, ja ne ovat Ceres, Pluto, Haumea, Makemake ja Eris. Ceres on asteroidivyöhykkeen, Marsin ja Jupiterin välisen alueen, suurin kappale. Sen halkaisija on noin 950 kilometriä, ja NASAn Dawn-luotain saapui sen luo vuonna 2015. Ceres oli ensimmäinen kääpiöplaneetta, jota luotain on käynyt tutkimassa. Muut neljä ovat Neptunuksen takaisia kappaleita. Muista jättiläisistä kerrotaan sivulla Neptunus.