Tähtitaivas

Kiikarit tähtien katseluun

Kiikarit tähtien katseluun: 7×50 ja 10×50 ovat tavallisimmat valinnat. Ulostulopupilli ja jalusta ratkaisevat, ja kiikarilla näkee Kuun ja Orionin sumun.

Tähtien katseluun sopivat parhaiten kiikarit, joiden etulinssi on 50 millimetriä ja suurennus 7–10-kertainen, siis 7×50 tai 10×50. NASAn Night Sky Network pitää kiikareita usein parhaana ensimmäisenä taivaslaitteena ja neuvoo välttämään paljon 10×50:tä suurempia pareja, koska ne ovat raskaita eikä niitä pidä käsissä vakaana. Hintaluokka vaihtelee edullisesta yleiskiikarista keskihintaiseen ja kalliiseen tähtikäyttöön tehtyyn malliin.

Mitkä kiikarit sopivat tähtien katseluun?

Tähtien katseluun sopii tavallinen suurennukseltaan 7–10-kertainen ja objektiiviltaan 50 millimetrin kiikari. Ursan mukaan kiikari on hyvä ensimmäinen tähtiharrastajan väline, koska leveä näkökenttä ja pystyssä oleva kuva helpottavat kohteen löytämistä. Kahdella silmällä katsominen parantaa heikkojen kohteiden näkyvyyttä Ursan arvion mukaan noin 25–40 prosenttia.

Kiikari	Ulostulopupilli	Käsin pidettävä?	Sopii
7×50	noin 7,1 mm	kyllä	Ensimmäinen pari tai parvekkeen yleiskiikari; Tampereen Ursa mainitsee 7×50:n aloittajan hankinnaksi
10×50	5 mm	kyllä, mutta jalusta helpottaa	Kuu, Plejadit ja Orionin sumu (NASA); Ursa myy 10×50:tä aloituspaketissaan
15×70	noin 4,7 mm	ei, tarvitsee jalustan	Laadukas parivaljakko jalustalla; Tampereen Ursa mainitsee sen aloittelijalle

Taulukon ulostulopupillit on laskettu jakamalla objektiivi suurennuksella. Ursa pitää noin viiden millimetrin ulostulopupillia hyvänä käytännön kompromissina, ja 10×50 osuu siihen tarkasti.

Mitä kiikarin numerot tarkoittavat?

Kiikarin merkintä kertoo suurennuksen ja etulinssin halkaisijan: 10×50 suurentaa kymmenkertaiseksi ja objektiivi on 50 millimetriä. Mitä suurempi objektiivi, sitä enemmän valoa kiikari kerää hämärässä, mutta samalla se on isompi ja painavampi. Ulostulopupilli saadaan jakamalla objektiivi suurennuksella, ja se kertoo, kuinka leveän valokimpun kiikari antaa silmälle.

Suurennus ja näkökenttä kulkevat vastakkain: Ursan mukaan 10-kertaisen kiikarin näkökenttä on noin puolet 7-kertaisen kentästä. Ursa ei suosittele astronomiaan zoom-kiikareita eikä erityisen leveäkenttäisiä malleja, koska leveys saavutetaan yleensä muiden ominaisuuksien kustannuksella. Laatu merkitsee enemmän kuin suurennus, ja täyskerrospinnoitettu optiikka (Fully Multi-Coated) kertoo hyvästä laadusta. Tähtikäyttöön Ursa pitää erillistarkennusta sopivampana kuin keskitarkennusta.

Tarvitseeko tähtikiikari jalustan?

Kädessä kiikari pysyy kohtuullisen vakaana noin 10-kertaiseen suurennukseen asti; sitä isommat tarvitsevat jalustan tai tuen. Ursan mukaan vakaa jalusta kaksinkertaistaa suunnilleen havaintotarkkuuden, ja pieni kiikari jalustalla on parempi kuin suuri ilman. Tampereen Ursa muistuttaa, että käsin pidettäessä kuva tärisee, ja suosittelee jalustasovitinta.

Päätössääntö:

Jos katsot lyhyitä pätkiä ja haluat kevyen paketin, ota 7×50 tai 10×50 ja katso käsin tai nojaa seinään.
Jos aiot katsoa kohdetta minuutteja tai ostat yli 10-kertaisen parin, tarkista, että kiikarissa on jalustasovittimen kierre, ja hanki sovitin.
Jos tavoitteena on himmeä komeetta tai sumu, Tampereen Ursa mainitsee 100 millimetrin kiikarin, kuten 25×100, jota käytetään jalustalla.

Mitä hintaluokat tarkoittavat kiikareissa?

Kiikareiden hintataso nousee optiikan laadun, pinnoitteiden ja tähtikäyttöön tehtyjen ominaisuuksien mukana. Ursan verkkokaupan valikoima kuvaa kolmea tasoa, ja tässä ei suositella mitään merkkiä:

Edullinen: tavallinen 7×50-yleiskiikari. Sillä pääsee alkuun, mutta jalustasovittimen kierre kannattaa tarkistaa.
Keskihintainen: 10×50-kiikari, jonka Ursa myy aloittelijalle sopivana tähtikiikarina ja osana tähtiharrastuksen aloituspakettia, johon kuuluvat myös planisfääri ja Tähdet-vuosikirja.
Kallis: erityisesti tähtien katseluun tehty 10×50-malli, jolle on tarjolla myös jalusta.

Ursan mukaan laatu merkitsee enemmän kuin suurennus, joten pienempi, hyvin tehty pari voittaa suuren halvan. Jalustasovitin myydään erikseen.

Kiikari vai kaukoputki: kumpi ensin?

Kiikari on ensimmäiseksi laitteeksi helpompi, koska se on kevyt, ei vaadi asennusta ja näyttää kuvan oikein päin. Ursa arvioi, että 50 millimetrin kiikari vastaa kahden silmän ansiosta suunnilleen 60 millimetrin kaukoputkea. Kaukoputki kerää enemmän valoa ja suurentaa enemmän, mutta vaatii jalustan ja kohteen etsimistä. Valitse kiikari, jos haluat kevyen, nopean ja monikäyttöisen laitteen; valitse putki, kun kiikarilla näkyvät kohteet eivät enää riitä.

Mitä kiikareilla näkee?

Kiikareilla näkee Kuun kraatterit, avoimia tähtijoukkoja kuten Plejadit, suuria sumuja kuten Orionin sumun ja harjoituksen jälkeen Jupiterin kuita. NASAn Night Sky Network luettelee nämä kohteet 7×35- ja 10×50-kiikarin kantamaksi. Tampereen Ursa lisää komeetat ja kirkkaat sumut. Löydät kohteet helpommin, kun tunnet tähtikuviot: katso Orionin tähtikuvio ja tähtikartta.

Silmän pimeäsopeutuminen vie aikaa. Pupilli laajenee minuuteissa, mutta täysi yönäkö voi vaatia yli tunnin, ja himmeä punainen valo säilyttää sen. Katso kohdetta vähintään minuutin ajan ja kokeile katsoa hieman sivuun, sillä silmän reuna-alue on herkempi himmeälle valolle. Valosaaste heikentää kuvaa, joten etsi pimeä taivas.

Mitä kiikarista kannattaa testata?

Kiikari kannattaa tutkia ennen ostoa. Ursan ohjeen mukaan tarkista, että pinnoitteet ovat ehjät, säädöt liikkuvat sulavasti ja kuva pysyy tarkkana ja tasaisena reunoille asti. Suorien viivojen tulee pysyä suorina, ja ulostulopupillien pitää näkyä pyöreinä ja kirkkaina. Tähtitesti kertoo tarkennuksen ja virheiden laadun.

Jos seuraava askel on tähtiputki, kaukoputken valinta kertoo tyypit ja jalustat, ja tähtiharrastuksen aloittaminen antaa ensimmäiset askeleet. Kiikarilla ei saa katsoa Aurinkoon ilman aurinkosuodatinta, joka on etulinssien edessä.