Tähtitaivas
Tähtitornit Suomessa
Tähtitorni Suomessa: yleisölle avoimet tähtitornit kaupungeittain, omat verkkosivut ja näytösten käytäntö. Mukana Kaivopuisto, Turku, Tampere ja Lahti.
Suomen tunnetuin yleisölle avoin tähtitorni on Ursan Kaivopuiston tähtitorni Helsingissä, jossa ei tarvitse varata paikkaa etukäteen. Muita yleisönäytöksiä pitäviä torneja ovat esimerkiksi Turun Iso-Heikkilä, Tampereen Kaupinpuisto, Lahden Pirttiharju, Jyväskylän Rihlaperä ja Evijärven tähtitorni. Useimmat tornit omistaa paikallinen tähtiharrastusyhdistys, ja näytökset pidetään pimeänä aikana vain, jos taivas on selkeä.
Missä Suomessa on yleisölle avoimia tähtitorneja?
Alla olevaan taulukkoon on koottu tornit, joiden käytännöt on tarkistettu kunkin yhdistyksen omilta sivuilta. Taulukko kertoo kaupungin, tornin ja tavan, jolla yleisö pääsee sisään. Aukioloajat vaihtelevat kauden ja sään mukaan, joten tarkista ne ennen lähtöä yhdistyksen omilta sivuilta.
| Kaupunki | Tähtitorni ja ylläpitäjä | Yleisölle | Verkkosivu |
|---|---|---|---|
| Helsinki | Kaivopuiston tähtitorni, Ursa | Kesällä aurinkonäytöksiä sunnuntaisin, talvikausina tähtinäytöksiä; ei ennakkovarausta | ursa.fi |
| Turku | Iso-Heikkilän tähtitorni, Turun Ursa | Yleisölle tähtinäytöksiä; jäsenillat perjantaisin | turunursa.fi |
| Tampere | Tampereen Ursan tähtitorni, Kaupinpuistonkatu 28 | Sunnuntai-iltaisin tähtinäytöksiä, paikka varattava etukäteen | tampereenursa.fi |
| Lahti | Lahden Ursan tähtitorni, Pirttiharjun vesitornin päällä | Marras–maaliskuussa kuukauden ensimmäisenä perjantaina; ryhmille sopimuksesta | lahdenursa.fi |
| Seinäjoki | Sahannevan observatorio, Lakeuden Ursa | Tähti- ja aurinkonäytöksiä pyynnöstä, pääosin tiistai- ja torstai-iltaisin | lakeudenursa.fi |
| Jyväskylä | Rihlaperän tähtitorni, Jyväskylän Sirius | Marraskuun alusta maaliskuun loppuun sunnuntaisin kello 19–20, jos taivas on selkeä | ursa.fi/sirius |
| Evijärvi | Evijärven Taivastelijat ry:n tähtitorni, Kirkkotie 419 | Tähtikerho tiistaisin kello 19, ympäri vuoden; kävijän ei tarvitse olla jäsen | taivastelijat.wordpress.com |
| Ulvila | Karhunvartijoiden tähtitorni, Tutintie 1 | Ovet auki yleensä tiistaisin; soita ensin ja tarkista | karhunvartijat.fi |
Kaivopuiston tornin tiedot yksityiskohtaisemmin: torni valmistui vuonna 1926, ja siellä on 135 millimetrin Merz-linssikaukoputki sekä 203 millimetrin Celestron 8 -putki. Aurinkoa katsotaan harmaasuotimella ja H-alfasuodattimella. Torni ei ole esteetön: se on jyrkän mäen päällä, kupoliin johtaa kapea kierreportaikko, tilassa ei ole vessaa eikä lämmitystä. Pääsymaksu on, ja Ursan jäsenille näytös on ilmainen. Päätös näytöksen pitämisestä tehdään sään mukaan alkamishetkellä.
Onko jokin torni vain jäsenille tai ryhmille?
Jotkin tornit eivät pidä säännöllisiä yleisönäytöksiä. Hankasalmen observatorio Murtoisissa on Jyväskylän Siriuksen jäsenten käytössä, ja ryhmille, kuten koululuokille, sovitaan näytös erikseen. Sen 40 senttimetrin kaukoputki ja 3 metrin radioteleskooppi ovat etäkäytettäviä. Tähtikallion havaintokeskus Orimattilan Artjärvellä on Ursan koulutuksen saaneiden jäsenten käytössä, ja siellä voi vierailla vain etukäteen sopimalla.
Oulun seudulla Arktos-yhdistyksen Paavolan tähtitorni, Siikajoella noin 45 kilometriä Oulusta etelään, ei yhdistyksen sivujen mukaan järjestä toistaiseksi yleisö- tai tilausnäytöksiä. Jäsenillä on oikeus käyttää tornia ja sen laitteita.
Kuka osti Turun tähtitornin?
Vartiovuoren tähtitornin osti Koy Turun Tähtitorni, ja rakennuksen toiminnasta vastaa Lundén Architecture Oy. Åbo Akademin säätiö myi tornin; se oli ostanut sen Turun kaupungilta vuonna 2007 ja käyttänyt toimistonaan. Säätiön tiedotteen mukaan uusi käyttö on arkkitehtuurin tapahtumapaikka, jossa on luentoja, työpajoja ja näyttelyitä sekä kahvila ja kesäisin pop-up-toimintaa puistossa.
Vartiovuori ei siis ole nykyisin tähtinäytöksiä pitävä torni. Turun tähtiharrastajien torni on Iso-Heikkilässä. Se rakennettiin vuonna 1937 yliopiston käyttöön, ja sen laitteet ovat Yrjö Väisälän valmistamia: 15 senttimetrin linssikaukoputki, 13 senttimetrin peiliputki ja 19 senttimetrin valokuvausputki. Torni on ollut pelkästään harrastekäytössä, kun yliopiston observatorio siirtyi Tuorlaan.
Missä katsoa tähtiä Helsingissä?
Helsingissä yleisölle avoin tähtiin tutustumisen paikka on Ursan Kaivopuiston tähtitorni, jonka tornista on Ursan mukaan hyvä näkyvyys kaikkiin ilmansuuntiin. Pohjoisessa kaupungin valot kiusaavat jonkin verran, mutta eteläsuunta on pimeämpi Suomenlahden ansiosta. Tämä on tärkeää, koska monet kohteet ovat korkeimmillaan etelässä. Kaivopuiston torni ei ole sama paikka kuin Helsingin observatorio, ja yleisönäytökset pidetään vain Kaivopuistossa.
Jos haluat nähdä himmeämpiä tähtiä kuin kaupungissa, lähde pois valoista. Ohjeita löytyy sivulta valosaaste ja pimeän taivaan paikat. Vasta-alkajalle sopii tähtiharrastuksen aloittaminen sekä tähtikartta.
Missä on Ursa?
Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry on Helsingissä, ja sen toimisto on osoitteessa Kopernikuksentie 1, 00130 Helsinki. Ursa ylläpitää Kaivopuiston tähtitornia ja Tähtikallion havaintokeskusta Orimattilassa. Ursan sivujen mukaan Suomessa on lisäksi noin 40 paikallista tähtiharrastusyhdistystä, jotka toimivat Ursasta riippumatta. Paikallisten yhdistysten tornit ja näytösajat löytyvät niiden omilta sivuilta.
Voiko Suomesta nähdä Linnunradan?
Suomesta näkee Linnunradan, kun taivas on kirkas ja kuuton ja olet kaukana kaupunkien valoista. Ursan mukaan paikka on riittävän pimeä, jos Linnunrata näkyy siellä. Kesäyöt ovat kirkkaita, ja ilman lunta pimeä taivas on käytössä lähinnä syys- ja lokakuussa; parhaat tähtiyöt ovat Ursan mukaan syys-lokakuussa ja huhtikuussa. Lisää: Linnunrata ja Bortle-asteikko sivulla pimeä taivas.
Millainen on tornin näytös?
Tornin näytös ei ole luento vaan opastettu katsominen. Kaivopuistossa opas osoittaa kaukoputket sen mukaan, mikä taivaalla milloinkin näkyy, ja vastaa kysymyksiin. Ohjelmaa ei ole ennalta lukittu. Kesäsunnuntaisin kohteena on Aurinko: aurinkopilkut näkyvät harmaasuotimella, ja H-alfasuodattimella näkee protuberansseja ja muita pintailmiöitä. Talvikausina katsotaan Kuuta, planeettoja, tähtijoukkoja ja sumuja.
Jos paikalle saapuu paljon väkeä, joutuu odottamaan ulkona. Kaivopuiston sivulla näytetään säätiedote näytöspäivän keskipäivällä, mutta Ursa ei voi luvata etukäteen, että näytös pidetään, koska päätös tehdään säätilan mukaan alkamishetkellä. Maksun voi suorittaa käteisellä, pankki- tai luottokortilla tai MobilePaylla.
Millaisia laitteita torneissa on?
Tornien laitteet vaihtelevat historiallisista linssiputkista suuriin peiliputkiin. Alla on yhteenveto niistä, joiden laitteet yhdistykset itse kertovat.
| Torni | Laitteet |
|---|---|
| Helsinki, Kaivopuisto | 135 mm Merz-linssiputki, 90 mm Aaltonen-linssiputki ja 203 mm Celestron 8 |
| Turku, Iso-Heikkilä | Yrjö Väisälän valmistamat 15 cm linssiputki, 13 cm peiliputki ja 19 cm valokuvausputki |
| Seinäjoki, Sahanneva | 14 tuuman Meade LX200GPS Schmidt-Cassegrain; torni valmistui syksyllä 2006 |
| Evijärvi | 330 mm peilikaukoputki |
| Hankasalmi, Murtoinen | 40 cm RC-putki sekä 3 metrin radioteleskooppi, etäkäyttö |
Aukko kertoo, mitä putkella näkee: 135 millimetrin linssiputki on jo selvästi suurempi kuin tavallinen aloittelijan putki, ja 330 millimetrin peili kerää moninkertaisesti enemmän valoa kuin kotiputki. Katso myös kaukoputken valinta.
Mitä tarkistaa ennen vierailua?
Tornivierailu onnistuu parhaiten, kun tarkistat muutaman asian etukäteen:
- Pidetäänkö näytös kyseisenä päivänä? Kaivopuiston näytösten alkamisesta ja keskeytyksestä Ursa tiedottaa sähköpostilla, ja muut tornit kertovat omilla sivuillaan tai Facebookissa.
- Onko taivas selkeä? Esimerkiksi Lahdessa ja Jyväskylässä näytös pidetään vain selkeällä säällä.
- Tarvitaanko ennakkovaraus? Tampereella tarvitaan, Kaivopuistossa ei.
- Onko pääsy esteetön ja onko tilassa lämmitys? Monissa torneissa ei ole kumpaakaan, joten pukeudu lämpimästi.
- Haluatko ryhmänäytöksen? Moni yhdistys järjestää tilausnäytöksiä sopimalla.
Jos haluat ensin tutustua laitteisiin, kaukoputken valinta ja tähtikiikarit kertovat, millaisella omalla laitteella taivasta voi katsoa kotona.
Lähteet
Lue seuraavaksi
Tähtitaivas Harrastuksen aloittaminen Tähtiharrastus aloittelijalle: mene ulos, opettele tähtikuviot kartan avulla, kokeile kiikaria ja liity yhdistykseen. Kaukoputkea et tarvitse heti. 
Tähtitaivas Valosaaste ja pimeä taivas Valosaaste vie tähdet: näin löydät pimeän taivaan paikan Suomessa, mitä Bortle-asteikon luokat tarkoittavat ja milloin tähtiyöt ovat parhaimmillaan. 
Tähtitaivas Kaukoputken valinta Kaukoputki aloittelijalle: linssi-, peili- ja Dobson-putken erot, mitä kullakin näkee, aukon ja suurennuksen merkitys sekä hintaluokat ilman turhia lupauksia. 
Tähtitaivas Tähtikiikarit Kiikarit tähtien katseluun: 7×50 ja 10×50 ovat tavallisimmat valinnat. Ulostulopupilli ja jalusta ratkaisevat, ja kiikarilla näkee Kuun ja Orionin sumun. 
Tähtitaivas Tähtikartta – näin käytät sitä Tähtikartta kertoo, mitkä tähdet ja planeetat näkyvät tänään. Vertaa Ursan tähtikarttaa, sovelluksia ja planisfääriä ja opi lukemaan karttaa ulkona. 
Maailmankaikkeus Linnunrata Linnunrata on sauvaspiraaligalaksi, jossa on 100–400 miljardia tähteä. Koko, nimi, Andromedan törmäys ja miten Linnunradan näkee ja kuvaa Suomessa.