Aurinkokunta

Aurinko

Aurinko on keltainen kääpiötähti: pintalämpötila noin 5 500 astetta, ydin 15 miljoonaa. Katso Auringon ikä, koko, etäisyys ja mistä suunnasta Aurinko nousee.

Aurinko on aurinkokuntamme keskustähti, G2 V -tyypin keltainen kääpiö, jonka ikä on noin 4,5–4,6 miljardia vuotta. Sen pinta on noin 5 500 celsiusastetta kuuma, ytimen lämpötila noin 15 miljoonaa astetta, ja valo kulkee siitä Maahan vajaassa kahdeksassa ja puolessa minuutissa. Aurinko ei ole planeetta vaan tähti.

Aurinko lukuina

Taulukon arvot ovat NASAn Sun Fact Sheet -tietolehtisestä ja NASAn Aurinko-sivulta. Maahan vertaaminen auttaa hahmottamaan mittakaavaa.

Ominaisuus	Aurinko	Vertailu
Halkaisija	noin 1,39 miljoonaa km	noin 100 kertaa Maan halkaisija
Massa	1,99 × 10³⁰ kg	yli 330 000 Maan massaa
Keskietäisyys Maasta	149,6 miljoonaa km	valo kulkee noin 8 min 19 s
Pintalämpötila	noin 5 772 K (noin 5 500 °C)	–
Ytimen lämpötila	noin 15 miljoonaa °C	–
Pyörimisaika	noin 25 vuorokautta päiväntasaajalla, noin 36 navoilla	–
Painovoima pinnalla	274 m/s²	noin 28 kertaa Maan

Aurinko ei ole kiinteä, joten sen eri osat pyörivät eri nopeudella. Päiväntasaajalla pyörähdys kestää noin 25 vuorokautta ja napojen lähellä noin 36. Aurinko sisältää 99,8 prosenttia koko aurinkokunnan massasta, ja loput jakautuvat planeettojen, kuiden ja pienkappaleiden kesken. NASAn mukaan Auringon tilavuuteen mahtuisi noin 1,3 miljoonaa Maata, mutta sen keskitiheys on vain noin 1 408 kilogrammaa kuutiometriä kohti eli noin neljäsosa Maan tiheydestä (Maan tiheys 5 513 kg/m³). Auringon pyörimisakseli on kallellaan 7,25 astetta planeettojen ratatasoon nähden.

Mikä Aurinko on?

Aurinko on pääsarjan tähti: sen ytimessä vety yhtyy heliumiksi, ja ydinreaktio tuottaa valon ja lämmön. NASAn koostumustaulukon mukaan Auringon näkyvän kerroksen eli fotosfäärin kaasusta noin 91 prosenttia on vetyä ja noin 9 prosenttia heliumia. Muita alkuaineita, kuten happea, hiiltä ja rautaa, on vain pieniä määriä.

Näkyvän pinnan yläpuolella on vielä korona, joka on jopa noin 2 miljoonaa astetta kuuma. Auringon aktiivisuus näkyy Maalla revontulina. Lisää aiheesta kerrotaan sivuilla aurinkomyrsky ja auringonpilkut.

Miten Aurinko syntyi?

Aurinko syntyi noin 4,6 miljardia vuotta sitten pyörivästä kaasu- ja pölypilvestä, jota NASA kutsuu aurinkosumuksi. Pilvi romahti oman painovoimansa vaikutuksesta ja litistyi levyksi. Levyn keskelle kerääntyi lähes kaikki aines, ja siitä tuli Aurinko. Levyn jäännöksistä muodostuivat planeetat, kuut ja asteroidit.

NASAn sivuilla Auringon ikä annetaan kahdella hieman eri luvulla, 4,5 ja 4,6 miljardia vuotta. Siksi ikä kannattaa ilmoittaa välinä noin 4,5–4,6 miljardia vuotta. Lue myös, millaisia tähdet yleensä ovat.

Mistä suunnasta Aurinko nousee?

Aurinko nousee idästä ja laskee länteen, koska Maa pyörii akselinsa ympäri lännestä itään. Todellinen nousukohta kuitenkin vaihtelee vuodenajan mukaan, koska Maan akseli on kallellaan 23,4 astetta. Suomessa Aurinko nousee kesällä koillisen puolelta ja talvella kaakosta. Kevät- ja syyspäiväntasauksen aikaan nousu on lähellä itää.

Tarkat nousu- ja laskuajat paikkakunnallesi näet sivun Auringonnousu ja -lasku paneelista. Älä katso Aurinkoon suoraan tavallisilla silmälaseilla tai kiikarilla, vaan katso ohjeet sivulta pimennyslasit.

Mihin suuntaan Maa kiertää Aurinkoa?

Maa kiertää Aurinkoa samaan suuntaan kuin se pyörii akselinsa ympäri: pohjoisnavan yläpuolelta katsottuna vastapäivään. Maa tekee kierroksen 365,26 vuorokaudessa ja liikkuu radallaan keskimäärin 29,8 kilometriä sekunnissa, mikä on noin 107 000 kilometriä tunnissa. Etäisyys Auringosta vaihtelee hieman: lähimmillään Maa on 147,1 miljoonan ja kauimmillaan 152,1 miljoonan kilometrin päässä.

Lähin kohta ei aiheuta vuodenaikoja. Ne johtuvat akselin kallistumasta, joka vaikuttaa siihen, kuinka suoraan Auringon valo osuu Suomen leveysasteille. Pohjoisella pallonpuoliskolla on kesä, kun pohjoinen napa on kallistunut Aurinkoa kohti.

Mitkä planeetat kiertävät Aurinkoa?

Aurinkoa kiertää kahdeksan planeettaa: Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus. Lisäksi sitä kiertävät kääpiöplaneetat, asteroidit ja komeetat. Kaikki planeetat kiertävät samaan suuntaan, ja Aurinko pitää ne radoillaan painovoimallaan. Koko luettelo lukuineen on sivulla planeetat järjestyksessä.

Mitä Auringolle tapahtuu tulevaisuudessa?

Aurinko on NASAn mukaan hieman alle puolivälissä elinkaartaan. Aurinko laajenee aikanaan punaiseksi jättiläiseksi, joka nielaisee Merkuriuksen ja Venuksen ja mahdollisesti Maankin. Sen jälkeen se kuluttaa vielä noin 5 miljardia vuotta ennen kuin siitä tulee valkoinen kääpiö. Tämä on kaukana: aikaa on miljardeja vuosia.

Mistä Auringon kerrokset koostuvat?

Auringon sisus jakautuu kerroksiin, ja jokaisessa energia kulkee eri tavalla. NASAn kuvauksen mukaan ydin on noin 138 000 kilometriä paksu, sen tiheys on noin 150 grammaa kuutiosenttimetrissä ja lämpötila yli 15 miljoonaa astetta. Siellä vety fuusioituu heliumiksi, ja reaktio tuottaa kaiken Auringon energian.

Ytimen päällä on säteilyvyöhyke, jossa energia siirtyy ulospäin säteilynä. NASAn mukaan matka kestää noin 170 000 vuotta konvektiovyöhykkeen yläreunalle. Konvektiovyöhykkeellä kuuma plasma nousee kuplina kohti pintaa, ja lämpötila laskee alle 2 miljoonaan asteeseen. Näkyvä pinta eli fotosfääri on noin 400 kilometriä (250 mailia) paksu ja noin 5 500 asteen lämpöinen, ja siitä tulee suurin osa näkyvästä valosta.

Fotosfäärin yläpuolella on ohut kromosfääri, jonka näkee täydellisen auringonpimennyksen aikana punaisena reunana Auringon ympärillä. Uloin kerros on korona, joka on kuumempi kuin sen alla olevat kerrokset. Koronan lämpeneminen on NASAn mukaan yhä ratkaisematon arvoitus. Pimennyksistä kerrotaan sivulla auringonpimennys.

Mitä auringonpilkut ja aurinkosykli ovat?

Auringonpilkut ovat alueita, jotka ovat hieman viileämpiä kuin ympäröivä fotosfääri, ja siksi ne näyttävät tummilta. Ne syntyvät kohtiin, joissa Auringon magneettikenttä työntyy sisuksista ilmakehään. Pilkku voi säilyä päivistä kuukausiin, ja koko vaihtelee noin 1 600 kilometristä lähes 161 000 kilometriin.

Aurinko vaihtelee hiljaisen ja aktiivisen vaiheen välillä noin 11 vuoden jaksoissa. Jakson aikana Auringon magneettiset navat vaihtavat paikkaa. Aktiivisimmillaan Auringossa on enemmän pilkkuja, roihuja ja koronan massapurkauksia. Suomessa aktiivisuus näkyy revontulien yleistymisenä. Lue lisää sivuilta auringonpilkut ja aurinkotuuli.

Mitä aurinkotuuli on?

Aurinkotuuli on koronasta yliäänenopeudella virtaavaa ainetta. NASAn mukaan aurinkotuuli kuljettaa Auringon magneettikenttää ulos avaruuteen, ja Auringon pyöriminen kiertää kentän spiraaliksi, jota kutsutaan Parkerin spiraaliksi. Auringon magneettikentän hallitsema kupla on heliosfääri, joka ulottuu planeettojen ratojen taakse.

Koronan aukoista, joissa magneettikentän viivat yhtyvät avaruuteen, purkautuu nopeita aurinkotuulen virtauksia. Aurinkotuulen hiukkaset vaikuttavat Maan magneettikenttään, ja se näkyy revontulina. Maan magneettikentästä kerrotaan sivulla Maa planeettana.

Mitkä luotaimet tutkivat Aurinkoa?

NASAn luettelon mukaan Aurinkoa tutkivat parhaillaan muun muassa Parker Solar Probe, STEREO, Solar Orbiter, SOHO, Solar Dynamics Observatory, Hinode, IRIS ja Wind. Ne mittaavat Auringon pintaa, koronaa ja aurinkotuulta.

Kuinka paljon energiaa Aurinko tuottaa?

Auringon teho eli kirkkaus on NASAn tietolehtisen mukaan 3,83 × 10²⁶ wattia. Painovoima Auringon pinnalla on 274 metriä sekunnissa toiseen, noin 28 kertaa Maan painovoima. Pinnalta karkaamiseen tarvittava nopeus on 617,6 kilometriä sekunnissa, kun Maalla se on 11,2 kilometriä sekunnissa. NASA luettelee Auringon tärkeiksi piirteiksi auringonpilkut, koronan aukot, roihut, koronan massapurkaukset, protuberanssit ja spikulit.

Mitä Aurinko tekee Maalle?

NASAn mukaan Auringon ja Maan yhteys ohjaa vuodenaikoja, merivirtoja, säätä, ilmastoa, säteilyvöitä ja revontulia. Aurinko on siis paljon muuta kuin valon lähde. Jos Aurinko olisi tavallisen oven korkuinen, Maa olisi NASAn vertauksessa pienen kolikon kokoinen.

Miten Aurinko eroaa muista tähdistä?

Lähin toinen tähti, Proxima Centauri, on NASAn mukaan 4,24 valovuoden päässä. Valovuosi on matka, jonka valo kulkee vuodessa, noin 9,5 biljoonaa kilometriä. Aurinkoon valo kulkee vajaassa kahdeksassa ja puolessa minuutissa, mutta seuraavan tähden valo kulkee yli neljä vuotta. Muista tähdistä ja niiden elinkaaresta kerrotaan sivuilla tähdet ja valovuosi.