Taivaalla nyt
Kevätpäiväntasaus
Kevätpäiväntasaus on noin 21. maaliskuuta, kun Aurinko ylittää päiväntasaajan. Yllä olevasta paneelista näet hetken Suomen aikaa ja mitä se tarkoittaa täällä.
Avaruusoppaan laskema (astronomy-engine). Nousu- ja laskuajat koskevat Auringon yläreunaa tasaisella horisontilla, ilmakehän taittuminen huomioiden.
Kevätpäiväntasaus on hetki noin 21. maaliskuuta, jolloin Aurinko ylittää taivaan päiväntasaajan matkalla etelästä pohjoiselle taivaanpuoliskolle. Tarkka päivä ja kellonaika Suomen aikaa ovat yllä olevassa paneelissa, ja päivä on vuodesta toiseen hieman erilainen. Hetkestä alkaa tähtitieteellinen kevät pohjoisella pallonpuoliskolla, ja valoisa aika kasvaa Suomessa vauhdilla.
Milloin kevätpäiväntasaus on?
Kevätpäiväntasaus osuu Ilmatieteen laitoksen mukaan noin maaliskuun 21. päivään. Paneeli kertoo sen vuoden tarkan hetken, ja se on yksi ainoa ajanhetki, joka on sama kaikkialla maapallolla. Paikallinen kellonaika riippuu aikavyöhykkeestä, joten paneeli antaa hetken nimenomaan Suomen aikaa.
Paneelin lukeminen on helppoa: päivämäärä ja kellonaika kertovat tähtitieteellisen kevään alun. Mitään ei tarvitse tehdä, ei havaita eikä mitata, sillä Aurinko ei näytä taivaalla erityiseltä juuri sillä hetkellä. Syksyn vastine on syyspäiväntasaus, jonka hetki on paneelissa omalla sivullaan.
Mitä kevätpäiväntasaus tarkoittaa?
Kevätpäiväntasaus tarkoittaa hetkeä, jolloin Auringon kiekon keskipiste ylittää päiväntasaajan. Yhdysvaltain merivoimien observatorion (USNO) määritelmän mukaan silloin Aurinko on horisontin yläpuolella 12 tuntia kaikkialla maapallolla. Maan akseli on kallellaan noin 23,5 astetta, ja kevään tullen pohjoinen pallonpuolisko kääntyy vähitellen Aurinkoa kohti, mikä nostaa Auringon keskipäivän korkeutta päivä päivältä.
Tasauksen aikaan Aurinko nousee lähes suoraan idästä ja laskee lähes suoraan länteen. Talvella nousukohta on kaakossa ja kesällä koillisen puolella, joten tasaus on kohta, jossa nousukohta kulkee idän kautta pohjoisemmaksi. Maan radasta ja akselin kallistuksesta kertoo lisää sivu Maa.
Ovatko päivä ja yö silloin yhtä pitkät?
Eivät aivan, vaikka nimi niin lupaa. Auringon nousu ja lasku lasketaan kiekon yläreunasta, ei keskipisteestä, ja ilmakehä taittaa valoa niin, että Aurinko näkyy horisontin yläpuolella hieman todellista asemaansa kauemmin. USNO:n mukaan päivä on tasauspäivänä noin 7 minuuttia yötä pidempi leveysasteilla 25 asteeseen asti, ja 50 asteen leveydellä ero on 10 minuuttia tai enemmän.
Suomi sijaitsee noin 60–70 asteen leveydellä, joten ero on täällä vähintään saman suuruinen. Täsmälleen yhtä pitkät päivä ja yö ovat jo muutamaa päivää ennen kevätpäiväntasausta. USNO antaa esimerkiksi 40 asteen leveydelle päiväksi noin 17. maaliskuuta; mitä pohjoisemmas mennään, sitä suurempi on ero tasaukseen. Kysymys “milloin päivä ja yö ovat yhtä pitkiä” saa siis vastauksen vasta päivän pituuden taulukosta, jonka näet sivulta auringonnousu ja -lasku.
Kuinka nopeasti päivä pitenee keväällä?
Kevätpäiväntasauksen aikaan päivä pitenee nopeimmin. Ilmatieteen laitoksen mukaan päivä kasvaa talvipäivänseisauksen jälkeen aluksi noin 5 minuuttia viikossa, ja tasauksen tienoilla Helsingissä jo noin 6 minuuttia vuorokaudessa. Talvipäivänseisauksena Helsingissä päivän pituus on alle kuusi tuntia ja kesäpäivänseisauksena lähes 19 tuntia, joten kevät on se jakso, jossa suurin osa tästä erosta kertyy.
Kuusi minuuttia vuorokaudessa tekee kymmenessä päivässä noin tunnin lisää valoisaa aikaa, joten muutos näkyy arjessa selvästi jo parissa viikossa. Jos haluat tietää, paljonko päivä on tänään pidempi kuin viikko sitten, katso paneelin sijaan kaupunkitaulukko sivulla auringonnousu ja -lasku.
Kuinka korkealla Aurinko on tasauspäivänä?
Auringon keskipäivän korkeus tasauspäivänä on 90 astetta miinus paikan leveysaste. Se on yksinkertaista geometriaa, ja siitä näkee, miksi Lapissa kevätaurinko on matalalla verrattuna etelään.
| Paikka | Leveysaste | Auringon korkeus keskipäivällä |
|---|---|---|
| Helsinki | noin 60° | noin 30° |
| Oulu | noin 65° | noin 25° |
| Utsjoki | noin 70° | noin 20° |
Luvut ovat laskennallisia arvioita, eivät mittaustuloksia. Mitä pohjoisemmas mennään, sitä matalammalla Aurinko kulkee, ja sitä pidemmiksi varjot jäävät.
Tasaus- ja seisauspäivät: neljä vuoden taitekohtaa
Päiväntasaukset ja päivänseisaukset jakavat vuoden neljään tähtitieteelliseen vuodenaikaan. Ilmatieteen laitoksen mukaan kevät kestää 93 vuorokautta, kesä 94, syksy noin 90 ja talvi noin 90 vuorokautta. Kesä on pisin, koska Maa liikkuu silloin radallaan hitaammin kauempana Auringosta. Seisaukset ovat sivuilla talvipäivänseisaus ja kesäpäivänseisaus.
Revontulten kannalta kevätpäiväntasaus on kiinnostava: Ilmatieteen laitoksen mukaan magneettiset myrskyt ovat yleisempiä kevät- ja syyspäiväntasauksen aikoihin. Siksi maaliskuu on pimeän ja aktiivisen avaruussään yhdistelmänä hyvä aika, jos taivas on selkeä. Syitä käsitellään sivulla avaruussää.
Mitä kevätpäiväntasaus ei kerro?
Kevätpäiväntasaus ei kerro, milloin kevät on lämmin. Se on tähtitieteellinen ajankohta, joka määräytyy Maan ja Auringon asennosta, ei lämpötilasta. Suomessa lumipeite voi olla paksu vielä pitkään tasauksen jälkeen, vaikka valoa on jo paljon. Jos tarvitset päätöksen retkeä tai kuvausta varten, katso tasauksen sijaan sääennuste ja päivän pituus.
Lähteet
Lue seuraavaksi
Taivaalla nyt Syyspäiväntasaus Syyspäiväntasaus on syyskuun lopun tienoilla. Yllä oleva paneeli näyttää tarkan hetken Suomen aikaa ja selitämme, milloin yö ja päivä todella ovat yhtä pitkät. 
Taivaalla nyt Talvipäivänseisaus Talvipäivänseisaus on vuoden lyhin päivä pohjoisella pallonpuoliskolla. Yllä olevasta paneelista näet ajan ja päivän pituuden kaupungeittain. 
Taivaalla nyt Kesäpäivänseisaus Kesäpäivänseisaus on vuoden pisin päivä pohjoisella pallonpuoliskolla. Paneelista näet hetken ja päivän pituuden kaupungeittain sekä milloin päivä lyhenee. 
Taivaalla nyt Auringonnousu ja -lasku Monelta aurinko nousee ja laskee tänään? Yllä olevasta taulukosta näet nousun, laskun ja päivän pituuden 20 suomalaiselle kaupungille sekä miten lukea ne. 
Revontulet & avaruussää Avaruussää Avaruussää tarkoittaa Auringon aiheuttamia muutoksia Maan lähiavaruudessa. Opi lukemaan aurinkotuulen nopeus, tiheys ja Bz ja ymmärrä revontulien edellytykset. 
Aurinkokunta Maa planeettana Maa planeettana: ympärysmitta noin 40 075 km, ikä noin 4,5 miljardia vuotta, ratanopeus 29,8 km/s ja kuoren paksuus. Luvut NASAn tietolehtisistä.