Revontulet & avaruussää
Revontuliennuste
Revontuliennuste kertoo, kannattaako lähteä ulos: lue Kp-luku, aurinkotuulen Bz ja pilvisyys yhdessä ja arvioi todennäköisyytesi omalla paikkakunnallasi.
NOAA:n Kp-ennuste (3 tunnin jaksot)
Vihreä alle 4 · keltainen 4 · pinkki 5 tai enemmän (geomagneettinen myrsky). Lähde: NOAA SWPC.
Revontulien todennäköisyys pohjoistaivaalla
NOAA:n OVATION-malli, ennuste klo 8.40 Suomen aikaa. Prosentti kertoo mallin arvion revontulien todennäköisyydestä; pilvisyys ja valoisuus eivät sisälly siihen. Sivu päivittyy muutaman tunnin välein.
Revontuliennuste vastaa kysymykseen, kannattaako yöllä lähteä ulos katsomaan taivasta. Ylläolevasta paneelista näet ennusteen, joka päivittyy itsestään. Sen lukeminen vie minuutin, kun tiedät, mitkä luvut ratkaisevat ja mitkä vain näyttävät vaikuttavilta.
Lyhyt vastaus: revontulet vaativat kolme asiaa yhtä aikaa. Magneettisen aktiivisuuden on oltava riittävä sijaintisi leveysasteella, aurinkotuulen magneettikentän pitää osoittaa etelään ja taivaan on oltava pimeä ja pilvetön. Jos yksikin puuttuu, ennuste jää pelkäksi lupaukseksi.
Mitä revontuliennusteen paneeli näyttää?
Paneeli kokoaa yhteen kolme asiaa: Kp-luvun nyt ja lähipäivinä, alueittaisen todennäköisyyden ja aurinkotuulen mittaukset. Kp-luku on 0–9-asteikko, joka kertoo maapallon magneettikentän häiriön voimakkuuden. Mitä suurempi luku, sitä etelämmäs revontulet yltävät. Luvun merkityksen Suomessa selittää tarkemmin sivu Kp-luku.
Todennäköisyysosio on tarkoitettu päätöksen tueksi. Ilmatieteen laitoksen avaruussääkeskus käyttää samaa logiikkaa omassa revontulikartassaan: sininen väri tarkoittaa epätodennäköistä, keltainen kohtalaista ja punainen korkeaa todennäköisyyttä. Kun oma alueesi on punainen, kannattaa mennä ulos. Keltaisella alueella kannattaa odottaa ja seurata tilannetta.
Miten Kp, Bz ja nopeus luetaan yhdessä?
Kp-luku kertoo, kuinka paljon häiriötä on jo ollut. Aurinkotuulen mittaukset kertovat, mitä on tulossa. Ursan ohjeen mukaan Bz eli aurinkotuulen magneettikentän pohjois–eteläkomponentti on tärkein yksittäinen tekijä: revontulet syntyvät yleensä vain, kun Bz on negatiivinen eli kenttä osoittaa etelään. Tiheydellä on jonkin verran merkitystä. Nopeudella on merkitystä erityisesti silloin, kun Bz on samalla negatiivinen.
Hyödyllinen lukujärjestys paneelissa on tämä:
- Katso ensin Bz. Jos se on pysyvästi negatiivinen, energiaa siirtyy magnetosfääriin tehokkaasti. SWPC:n mukaan myrskyn syntyyn tarvitaan etelään osoittava kenttä, joka kestää useita tunteja.
- Tarkista nopeus. Aurinkotuuli on Maan lähellä tyypillisesti noin 400 km/s, ja nopeat virrat ovat selvästi sitä nopeampia.
- Vertaa Kp-lukuun. Jos Kp nousee Bz:n kääntyessä etelään, muutos on alkamassa.
Jos Bz on negatiivinen ja Kp nousee, lähde ulos heti. Jos Bz on positiivinen, korkeakaan Kp ei takaa mitään seuraavalle tunnille. Tuore mittaus on silloin parempi kuin tuntien takainen ennuste.
Aurinkotuulen mittaukset tulevat satelliitilta, joka on Maan ja Auringon välillä. Ursan mukaan se antaa noin tunnin varoitusajan. Koronan massapurkauksen iskuaallon saapumisen satelliitti havaitsee SWPC:n mukaan usein 15–60 minuuttia ennen kuin se osuu Maahan. Tämä on syy siihen, miksi lähitunnin ennuste on paljon luotettavampi kuin kolmen päivän ennuste.
Kuinka luotettava ennuste on?
Ennusteen luotettavuus riippuu ajanjaksosta. Ursan mukaan 1–3 tunnin ennusteet ovat melko luotettavia, kun taas 1–3 vuorokauden ennusteissa on merkittäviä epävarmuuksia. Koronan massapurkauksen saapumisaika on vaikea arvioida: nopeimmat purkaukset saapuvat 15–18 tunnissa, hitaammat useassa päivässä.
Käytännössä tämä tarkoittaa kahta työtapaa. Kolmen päivän ennusteesta näet, onko tulossa aktiivinen jakso. Päätöksen lähtemisestä teet kuitenkin vasta samana iltana mittausten perusteella.
Missä Suomessa revontulet näkyvät ennusteen mukaan?
Paikkakunta ratkaisee, kuinka suuri aktiivisuus tarvitaan. Revontulialue eli ovaali sijaitsee SWPC:n mukaan parhaiten noin 60–75 asteen leveysasteilla, ja siellä revontulia voi nähdä yli puolena öistä vuodessa. Suomessa se tarkoittaa Lappia. Ursan mukaan revontulia näkyy Lapissa keskimäärin joka toinen yö. Ilmatieteen laitoksen mukaan pohjoisimman Lapin eli Kilpisjärven ja Utsjoen seudun on luotettavin, ja siellä revontulet näkyvät noin kolmena yönä neljästä.
| Alue | Mitä ennusteelta tarvitaan |
|---|---|
| Utsjoki (~70 °N) | Revontulet ovat Lapissa yleisiä rauhallisenkin avaruussään aikana, kunhan taivas on pimeä ja selkeä |
| Oulu (~65 °N) | Oulu on Utsjokea etelämpänä, joten tarvitaan enemmän aktiivisuutta: tarkista Kp ja Bz |
| Helsinki (~60 °N) | Ursan nyrkkisääntö on Kp vähintään 5, mutta se ei aina päde |
Etelä-Suomessa revontulia näkyy Ilmatieteen laitoksen mukaan karkeasti kerran kuussa pimeinä vuodenaikoina, ja kaupungin valot peittävät ne usein. Yksityiskohtaisen kartan löydät sivulta Revontulikartta, ja paikkavinkit sivulta missä revontulia näkee.
Mitä muuta ennusteen lisäksi pitää tarkistaa?
Ennuste kertoo vain taivaan yläpuolisen osan. Maanpäällinen osa on säätiedotus ja pimeys.
- Pilvet: revontulet syntyvät SWPC:n mukaan 80–500 kilometrin korkeudessa pilvien yläpuolella, joten ne näkyvät vain pilvien välistä tai pilvettömältä taivaalta. Tarkista paikallinen pilvisyysennuste ennen lähtöä.
- Pimeys: kaupungin valot heikentävät näkyvyyttä. Hakeudu pimeään paikkaan, jossa horisontti pohjoiseen on vapaa. Lisää neuvoja on sivulla pimeä taivas.
- Aika: parhaat tunnit ovat Ilmatieteen laitoksen mukaan keskiyön tienoilla. Magneettiset myrskyt ovat myös yleisempiä kevät- ja syyspäiväntasauksen aikoihin.
- Vuodenaika: pohjoisessa kesäyöt ovat liian valoisia. SWPC huomauttaa, että revontuliseuduilla keskiyön aurinko estää havaitsemisen kesällä.
Jos et ole varma, mikä aika sopii: katso milloin revontulia näkee. Jos haluat kuvata, ohjeet ovat sivulla revontulien kuvaaminen.
Mitä ennuste ei voi kertoa?
Ennuste ei kerro, millainen revontuli on. Samalla Kp-arvolla taivaalla voi olla heikko vihreä kaari tai nopeasti liikkuva, kirkas purkaus. Ilmatieteen laitoksen mukaan alimyrskyt kestävät 2–4 tuntia ja niitä esiintyy keskimäärin noin kaksi kertaa vuorokaudessa, joten kirkkain vaihe osuu usein yhteen tai kahteen tuntiin. Siksi kannattaa katsoa taivasta, kun ensimmäinen purkaus on alkanut: valo leviää alkupisteestä itään, länteen ja pohjoiseen.
Ennuste ei myöskään korvaa havaintoa. Jos paneeli sanoo “matala” mutta taivaalla näkyy kaari pohjoisessa, usko taivasta.
Miten ennuste muuttuu eri aikajänteillä?
Revontuliennusteessa on neljä aikajännettä, ja niiden luotettavuus on erilainen. SWPC:n mukaan aurinkotuulen mittaus Maan ja Auringon välisestä pisteestä L1 antaa tarkan lyhyen ennusteen 15–45 minuutin päähän. Tunneista päiviin ulottuvassa ennusteessa koronan aukkoja ja massapurkauksia voi seurata, mutta suuntaa, nopeutta ja magneettikentän voimakkuutta on vaikea ennustaa.
Kolmas aikajänne on 27 vuorokautta. Auringon aktiiviset alueet ja koronan aukot palaavat Auringon pyörimisen mukana, joten aktiivisuus toistuu usein yhden tai kahden päivän tarkkuudella. Neljäs aikajänne on vuosia: aktiivisuus seuraa noin 11 vuoden aurinkosykliä, josta kerrotaan sivulla auringonpilkut. Käytännössä paneelin kolmen päivän ennuste kertoo, kannattaako iltaa suunnitella, ja mittaukset kertovat, milloin ovi pitää avata.
Miltä ilta etenee, kun revontulet alkavat?
SWPC:n mukaan lähellä keskiyötä alimyrskyt kirkastavat revontulet ja tekevät niistä monimuotoisia: taivaalla etenee länteen kulkeva purkaus. Rauhallinen revontuli näkyy itä–länsi-suuntaisina kaarina. Aamua kohti revontulet muuttuvat hajanaisiksi ja läikikkäiksi, ja ne sykkivät SWPC:n mukaan noin kymmenen sekunnin välein.
Tämä auttaa ennusteen tulkinnassa. Jos paneeli ilmoittaa suuren todennäköisyyden mutta taivaalla on vain heikko kaari, odota. Alimyrskyn alku voi kirkastaa kaaren nopeasti. Silmälle revontuli näkyy usein valkeahkona, koska yönäkö ei erota värejä, mutta kamera tallentaa värit paremmin kuin silmä. Kuvaamisen perusteet löytyvät sivulta revontulien kuvaaminen.
Milloin ennuste kannattaa tarkistaa uudelleen?
Tarkista paneeli kolmessa tilanteessa: illalla ennen lähtöä, ulkona ollessa ja sen jälkeen, kun jokin muuttuu taivaalla. Muutos tarkoittaa esimerkiksi Bz:n kääntymistä etelään tai Kp-luvun nousua. Koska Kp päivittyy kolmen tunnin välein, aurinkotuulen Bz ja nopeus ovat nopeampia merkkejä kuin Kp.
Jos paneeli näyttää rauhalliselta, mutta olet Lapissa, älä peruuta suunnitelmaa: Ilmatieteen laitoksen mukaan revontulet ovat Lapissa yleisiä rauhallisenkin avaruussään aikana. Jos olet Etelä-Suomessa ja ennuste on matala, parempi vaihtoehto on odottaa seuraavaa aktiivista jaksoa kuin ajaa kauas turhaan. Aktiivisuuden taustaa selittää avaruussää.
Lähteet
Usein kysyttyä
Kuinka kauas eteenpäin revontulia voi ennustaa?
Luotettavimmin tunnin tai kolmen tunnin päähän. Ursan mukaan vuorokausien päähän ulottuvissa ennusteissa on merkittävää epävarmuutta, ja ajoituksen virhe on yleensä vähintään puolesta kahteen vuorokauteen.
Miksi ennuste lupaa paljon, mutta revontulia ei näy?
Yleisin syy on aurinkotuulen magneettikentän suunta. Ursan mukaan revontulet näkyvät yleensä vasta, kun Bz on negatiivinen, vaikka ennustettu aktiivisuus olisi korkea. Toinen syy on pilvinen taivas.
Lue seuraavaksi
Revontulet & avaruussää Revontulikartta Revontulikartta näyttää revontuliovaalin ja sen, kuinka etelään revontulet yltävät juuri nyt. Katso, mikä Kp-luku riittää Lapissa, Oulussa ja Helsingissä. 
Revontulet & avaruussää Kp-luku Kp-luku on 0–9-asteikko, joka kertoo magneettisen häiriön voimakkuuden. Taulukosta näet, mikä Kp-indeksi tarvitaan revontulien näkemiseen Suomessa. 
Revontulet & avaruussää Avaruussää Avaruussää tarkoittaa Auringon aiheuttamia muutoksia Maan lähiavaruudessa. Opi lukemaan aurinkotuulen nopeus, tiheys ja Bz ja ymmärrä revontulien edellytykset. 
Revontulet & avaruussää Aurinkotuuli ja massapurkaukset Aurinkotuuli on Auringosta virtaava hiukkasvirta, koronan massapurkaus sen suuri purkaus. Katso ketju Auringosta shokkiaallon kautta Maahan ja revontuliin. 
Revontulet & avaruussää Missä revontulet näkee Suomessa Revontulet Suomessa näkyvät useimmin Lapissa ja harvemmin etelässä. Katso, kuinka usein eri alueilla niitä näkee ja mikä tekee katselupaikasta hyvän. 
Revontulet & avaruussää Revontulien kuvaaminen Revontulien kuvaaminen onnistuu puhelimella ja kameralla, kun tiedät ISO-, valotusaika- ja aukkoarvot. Katso asetustaulukko ja vaiheittaiset ohjeet.