Aurinkokunnan planeetat järjestyksessä

Mitä planeettoja on?

Aurinkokunnan kahdeksan planeettaa ovat NASAn luettelon mukaan Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus. Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni IAU määritteli planeetan vuonna 2006, ja määritelmä pudotti planeettojen määrän yhdeksästä kahdeksaan. Planeetan täytyy kiertää Aurinkoa, olla niin massiivinen, että oma painovoima on muovannut sen lähes pyöreäksi, ja olla raivannut ratansa lähiympäristön muista kappaleista.

Muistisääntö auttaa pitämään järjestyksen mielessä. Tässä on oma ehdotus, jonka alkukirjaimet seuraavat planeettoja: Mikko Vei Matilda Mansikkaan, Jussi Sai Uuden Nuken.

Planeetat järjestyksessä: taulukko

Taulukon luvut ovat NASAn planeettatietolehtisen arvoja. Etäisyys on keskimääräinen etäisyys Auringosta, ja vuoden pituus on aika, joka planeetalta kuluu yhteen kierrokseen Auringon ympäri.

Vuorokauden pituus tarkoittaa aikaa, joka kuluu Auringon noususta seuraavaan nousuun planeetan pinnalla. Merkuriuksella ja Venuksella luvut näyttävät oudoilta: Merkuriuksen vuorokausi kestää kaksi sen vuotta, ja Venuksella pyöriminen on hidasta ja vastakkaista suuntaa. Kuiden määrä kasvaa, kun tutkijat löytävät uusia pieniä kuita, joten Jupiterin ja Saturnuksen kohdalla luku on annettu alarajana. Katso eri planeettojen tarkemmat tiedot omilta sivuilta: Merkurius, Mars ja Jupiter.

Mikä on pienin ja mikä suurin planeetta?

Pienin planeetta on Merkurius, jonka halkaisija on 4 879 kilometriä eli noin 38 prosenttia Maan halkaisijasta. Suurin on Jupiter, jonka halkaisija on 142 984 kilometriä eli runsaat 11 kertaa Maan halkaisija. Jupiterin massa vastaa noin 318 Maan massaa.

Koon mukaan järjestys on Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus, Maa, Venus, Mars ja Merkurius. Venus on Maan kokoluokkaa, sillä sen halkaisija on 95 prosenttia Maan halkaisijasta. Jos haluat tietää, kumpi on pienempi, Mars vai Merkurius, vastaus löytyy taulukosta: Merkurius, sillä Marsin halkaisija on 6 792 kilometriä.

Maanpäälliset planeetat ja jättiläiset

Aurinkokunnan planeetat jakautuvat kahteen ryhmään. Merkurius, Venus, Maa ja Mars ovat kiviplaneettoja, joilla on kiinteä pinta. NASA kutsuu niitä terrestrisiksi planeetoiksi. Ulommat planeetat eivät ole kiinteäpintaisia: Jupiter ja Saturnus ovat kaasujättiläisiä, Uranus ja Neptunus jäämiä jättiläisiä.

Ryhmäjako näkyy myös tiheydessä. Maa on tiheä, 5 513 kilogrammaa kuutiometrissä, kun taas Saturnuksen tiheys on vain 687 kilogrammaa kuutiometrissä. Jos haluat tietää, miksi jättiläiset ovat niin keveitä, kannattaa lukea Jupiterin rakenteesta.

Miksi Uranus on kallellaan?

Uranuksen pyörimisakseli on kallistunut 97,8 astetta kiertoratatasoon nähden, joten planeetta pyörii käytännössä kyljellään. NASAn planeettatietolehdessä vain Venuksen ja Uranuksen pyörimisaika on negatiivinen, eli ne pyörivät vastakkaiseen suuntaan kuin muut planeetat. Siksi taulukon vuorokauden pituus on niiden kohdalla pelkkä aika, ei suunta. Muilla planeetoilla kallistuma on paljon pienempi: Maan akseli on kallellaan 23,4 astetta, Jupiterin vain 3,1. Venus pyörii vastakkaiseen suuntaan kuin useimmat planeetat, ja sen akselin kallistuma on 177,4 astetta.

Tutkijoiden yleisin selitys Uranuksen kallistumalle on varhainen suuri törmäys, mutta selitys on olettamus eikä todistettu tosiasia. Simulaatiot tukevat sekä yhtä suurta törmäystä että kahta pienempää. Kallistuma tekee Uranuksen vuodenajoista äärimmäisiä, koska napa voi olla Aurinkoa kohti pitkään osan sen 84 vuoden kierroksesta.

Renkaat on kaikilla neljällä jättiläisellä: Jupiterilla, Saturnuksella, Uranuksella ja Neptunuksella. Maailmanlaajuinen magneettikenttä taas on NASAn taulukon mukaan kaikilla muilla paitsi Venuksella ja Marsilla.

Mikä planeetta näkyy iltataivaalla?

Paljain silmin voi nähdä Merkuriuksen, Venuksen, Marsin, Jupiterin ja Saturnuksen. Uranuksen ja Neptunuksen etsimiseen kannattaa varata kiikari tai kaukoputki. Se, mitkä planeetat ovat tänä iltana taivaalla, muuttuu kuukausittain, eikä sitä voi lukea kiinteästä taulukosta.

Katso nykyinen tilanne sivun Planeetat taivaalla paneelista. Paneeli laskee sijainnit Suomen aikaan ja Suomen leveysasteille. Sisäplaneetat Merkurius ja Venus pysyvät aina lähellä Aurinkoa, joten ne näkyvät vain illan tai aamun hämärässä. Ulommat planeetat voivat olla taivaalla läpi yön, kun ne ovat vastakkain Auringon kanssa.

Miksi Pluto ei ole planeetta?

Pluto kiertää Aurinkoa ja on lähes pyöreä, mutta se ei ole raivannut rataansa muista kappaleista. Siksi IAU luokitteli Plutonin vuonna 2006 kääpiöplaneetaksi. NASA luettelee viisi kääpiöplaneettaa: Ceres, Pluto, Haumea, Makemake ja Eris. Lue lisää sivulta Pluto. Aurinkoa kiertävät myös asteroidit, joista suurin on Ceres.

Miksi planeetat pysyvät Auringon ympärillä?

Aurinko sisältää 99,8 prosenttia aurinkokunnan massasta, ja sen painovoima pitää planeetat radoillaan. Planeetat eivät putoa Aurinkoon, koska ne liikkuvat sivusuunnassa: Maa kiertää Aurinkoa noin 29,8 kilometrin sekuntinopeudella. Painovoima kaareuttaa radan, ja liike sivulle estää putoamisen. Lisätietoa Auringosta löydät sivulta Aurinko.

Mitkä planeetat ovat kuumimpia ja kylmimpiä?

Kuumin planeetta on Venus, vaikka Merkurius on lähempänä Aurinkoa. NASAn taulukon mukaan Venuksen keskilämpötila on 464 astetta, kun Merkuriuksella se on 167 astetta. Syynä on Venuksen tiheä, hiilidioksidipitoinen ilmakehä. Merkuriuksella ei ole ilmakehää, joka pitäisi lämpöä, ja siksi lämpötila vaihtelee päivän 430 asteesta yön −180 asteeseen.

Kylmin tässä taulukossa on Neptunus noin −200 asteella. Uranus on lähes yhtä kylmä, −195 astetta, vaikka se on lähempänä Aurinkoa. Maan keskilämpötila on 15 astetta ja Marsin noin −65 astetta. Ulommilla planeetoilla kylmyys kasvaa etäisyyden mukana: valo kulkee Auringosta Maahan noin kahdeksassa minuutissa, mutta Jupiteriin 43 minuutissa.

Miten kaukana planeetat ovat?

Etäisyydet kasvavat nopeasti. Merkurius on keskimäärin 58 miljoonan kilometrin päässä Auringosta, Maa 150 miljoonan ja Jupiter 778 miljoonan. Neptunuksen etäisyys on 4 515 miljoonaa kilometriä eli runsaat 30 kertaa Maan etäisyys. NASAn mukaan Maan etäisyys Auringosta on yksi tähtitieteellinen yksikkö, ja sillä mitattuna Marsin etäisyys on 1,5 yksikköä ja Jupiterin 5,2.

Laskemalla saadaan, että valo kulkee Auringosta Neptunukseen runsaat neljä tuntia. Etäisyys ulottuu siis aivan eri mittakaavaan kuin lähiplaneettojen. Kun tutustut yksittäiseen planeettaan, taulukon luvut auttavat vertailussa: Venus on lähin naapuri, ja Maa on kolmas planeetta.

Miten planeetat syntyivät?

Planeetat syntyivät samasta kaasu- ja pölypilvestä kuin Aurinko. Pilvi romahti painovoiman vaikutuksesta ja litistyi levyksi, jonka keskelle muodostui Aurinko. Levyn jäännöksistä kasautuivat planeetat. NASAn mukaan Merkurius ja Mars muodostuivat noin 4,5 miljardia vuotta sitten ja Venus noin 4,6 miljardia vuotta sitten. Jupiter on NASAn mukaan vanhin planeetta: se muodostui noin 4,6 miljardia vuotta sitten ja asettui nykyiselle paikalleen noin 4 miljardia vuotta sitten.

Jupiterin massa on yli kaksi kertaa niin suuri kuin kaikkien muiden planeettojen ja kappaleiden massa yhteensä. Aurinko sisältää silti 99,8 prosenttia koko aurinkokunnan massasta. Planeettojen rakenteesta kertovat omat sivut: Merkurius ja Mars ovat kiviplaneettoja, Jupiter kaasujättiläinen.

Lähteet

• NASA: Planetary Fact Sheet (Metric)
• NASA: Planets of the solar system
• NASA: Sun facts
• IAU: Planeettamääritelmä 2006
• Ursa: Tähtitaivas tänään