Taivaalla nyt
Kesäpäivänseisaus
Kesäpäivänseisaus on vuoden pisin päivä pohjoisella pallonpuoliskolla. Paneelista näet hetken ja päivän pituuden kaupungeittain sekä milloin päivä lyhenee.
Päivän pituus seisauspäivänä
| Kaupunki | Aurinko nousee | Aurinko laskee | Päivän pituus |
|---|---|---|---|
| Helsinki | 3.54 | 22.49 | 18 h 56 min |
| Turku | 4.01 | 23.03 | 19 h 03 min |
| Tampere | 3.41 | 23.11 | 19 h 30 min |
| Jyväskylä | 3.22 | 23.14 | 19 h 52 min |
| Kuopio | 3.03 | 23.18 | 20 h 15 min |
| Vaasa | 3.24 | 23.46 | 20 h 22 min |
| Oulu | 2.18 | 0.20 | 22 h 02 min |
| Rovaniemi | – | – | aurinko ei laske |
| Sodankylä | – | – | aurinko ei laske |
| Ivalo | – | – | aurinko ei laske |
| Utsjoki | – | – | aurinko ei laske |
Avaruusoppaan laskema (astronomy-engine). Nousu- ja laskuajat koskevat Auringon yläreunaa tasaisella horisontilla, ilmakehän taittuminen huomioiden.
Kesäpäivänseisaus on pohjoisen pallonpuoliskon pisimmän päivän ja lyhimmän yön ajankohta, ja se osuu noin 21. kesäkuuta. Tarkka hetki Suomen aikaa ja päivän pituus eri kaupungeissa näkyvät yllä olevassa paneelissa. Ilmatieteen laitoksen mukaan päivän pituus on Helsingissä silloin lähes 19 tuntia, ja siitä alkaen päivä alkaa lyhetä.
Mitä kesäpäivänseisaus tarkoittaa?
Kesäpäivänseisaus tarkoittaa hetkeä, jolloin Aurinko on korkeimmillaan pohjoisella pallonpuoliskolla ja päivä on vuoden pisin. Nimi tulee siitä, että Auringon keskipäivän korkeus lakkaa nousemasta ja kääntyy laskuun: Aurinko ikään kuin seisahtuu. Ilmatieteen laitos antaa ajankohdaksi noin 21. kesäkuuta. Tarkka hetki on tähtitieteellinen ajanhetki, ja se on kaikkialla maailmassa sama, vaikka paikallinen kellonaika vaihtelee. Paneeli antaa sen Suomen aikaa.
Ilmatieteen laitoksen mukaan päivän pituus on tällöin Helsingissä lähes 19 tuntia, ja tähtitieteellinen kesä kestää noin 94 päivää syyspäiväntasaukseen asti. Se on vuodenajoista pisin, koska Maa liikkuu kesällä kauempana Auringosta hitaammin.
Miksi kesäpäivänseisaus tapahtuu?
Kesäpäivänseisaus tapahtuu, koska Maan akseli on kallellaan Maan rataan nähden. NASAn mukaan kallistus on 23,4 astetta; Ilmatieteen laitos pyöristää sen 23,5 asteeksi. Kesäkuussa pohjoinen pallonpuolisko kääntyy Aurinkoa kohti, jolloin Aurinko nousee korkealle ja sen reitti taivaalla on pitkä. NASAn mukaan kallistus aiheuttaa vuodenajat: suoraan Aurinkoa kohti kääntynyt pallonpuolisko saa kesän, ja noin puoli vuotta myöhemmin tilanne kääntyy.
Etäisyys Auringosta ei selitä kesää. Kesällä Maa on rataansa pitkin hieman kauempana Auringosta, mutta kallistuksen vaikutus on suurempi. Maasta kertoo lisää sivu Maa.
Milloin päivä alkaa lyhetä?
Päivä alkaa lyhetä kesäpäivänseisauksen jälkeen. Muutos on aluksi hyvin pieni, koska Auringon korkeus muuttuu seisauksen tienoilla vähän, ja kiihtyy syksyä kohti. Siksi heinäkuun alussa päivä on vielä lähes yhtä pitkä kuin juhannuksena. Päivä ja yö ovat yhtä pitkät päiväntasauksissa, joista kerrotaan sivuilla kevätpäiväntasaus ja syyspäiväntasaus.
Helsingin päivän pituuden päivittäinen muutos ja tarkat nousu- ja laskuajat näkyvät sivulla auringonnousu ja -lasku.
Miltä kesäpäivänseisaus näyttää Suomessa?
Suomessa kesäpäivänseisauksen ympärillä yöt ovat valoisia, ja mitä pohjoisemmas mennään, sitä valoisampia. Etelässä Aurinko laskee, mutta hämärä jatkuu läpi yön. Pohjoisessa Aurinko ei laske lainkaan, ja kyse on yöttömästä yöstä eli keskiyön auringosta. Yle on kuvannut, että pohjoisessa aurinko ei laske ollenkaan seisauksen aikaan ja eteläisessäkin Suomessa päivän pituus on lähes 19 tuntia.
Valoisuudella on käytännön seurauksia. Tähtitaivaan katselu on kesäkuussa Etelä-Suomessa lähes mahdotonta, koska taivas ei pimene riittävästi, ja revontulet pysyvät piilossa. Jos haluat nähdä tähtiä, odota loppukesään, jolloin yöt pimenevät. Hyvät katselupaikat ja valosaasteen torjuminen käsitellään sivulla pimeä taivas.
Kesäpäivänseisaus ja talvipäivänseisaus
Kesäpäivänseisaus ja talvipäivänseisaus ovat Maan vuosikierron vastakkaiset ääripäät. Helsingissä päivän pituuden ero niiden välillä on suuri: noin 19 tuntia kesällä ja alle 6 tuntia talvella Ilmatieteen laitoksen mukaan. Tämä ero on valtava ja kasvaa pohjoiseen mentäessä, kunnes Utsjoella Aurinko ei nouse talvella ja ei laske kesällä.
Kuinka korkealla Aurinko on keskipäivällä?
Auringon keskipäivän korkeus kesäpäivänseisauksena saadaan laskemalla: 90 astetta miinus leveysaste plus Maan akselin kallistus 23,4 astetta. Kallistus nostaa Auringon korkeammalle kuin keväällä tai syksyllä.
| Paikka | Leveysaste | Auringon korkeus keskipäivällä |
|---|---|---|
| Helsinki | noin 60° | noin 53° |
| Oulu | noin 65° | noin 48° |
| Utsjoki | noin 70° | noin 43° |
Luvut ovat laskelmia, joiden pohjalla ovat leveysasteet ja NASAn antama kallistus. Todellinen korkeus vaihtelee hieman paikkakunnan tarkan sijainnin mukaan.
Missä Aurinko ei laske?
Aurinko ei laske kesäpäivänseisauksena napapiirin pohjoispuolella. Napapiiri on 90 astetta miinus akselin kallistus, eli noin 66,5° pohjoista leveyttä, joten Utsjoki (noin 70°) on selvästi sen pohjoispuolella. Oulu (noin 65°) jää napapiirin eteläpuolelle, jolloin Aurinko laskee, mutta vain lyhyeksi ajaksi. Yle on kertonut, että pohjoisessa Aurinko ei laske seisauksen aikaan lainkaan.
Kuinka pitkään yötön yö kestää?
Ilmatieteen laitoksen mukaan yötön yö alkaa napapiiriltä Rovaniemen kohdalta ja ulottuu napapiirin eteläpuolelle Tornion ja Kuusamon välistä linjaa pitkin. Mitä pohjoisemmas mennään, sitä pidempi se on: Nuorgamissa Aurinko pysyy Ilmatieteen laitoksen mukaan horisontin yläpuolella 16.5.–29.7. Etelä-Suomessa Aurinko laskee, mutta kesäyö ei pimene täysin.
Seisauksen jälkeen päivä lyhenee aluksi hitaasti, mutta syyspäiväntasauksen lähellä Helsingissä päivänvalo vähenee Ilmatieteen laitoksen mukaan jo noin kuusi minuuttia vuorokaudessa.
Mitä kesäpäivänseisaus tarkoittaa arjessa?
Seisauksen jälkeen päivät lyhenevät, mutta valoisaa on vielä pitkään. Käytännön valinnat riippuvat siitä, mitä haluat:
- Jos haluat nauttia pitkästä illasta, kesäpäivänseisauksen aikaan valoa riittää keskiyöhön asti myös etelässä.
- Jos haluat nähdä revontulia tai tähtiä, odota loppukesää tai syksyä, jolloin yöt pimenevät. Tähtitaivaan katselusta kerrotaan sivulla tähtitaivaan aloittaminen.
- Jos matkustat pohjoiseen, ota huomioon, että valoisat yöt voivat vaikuttaa uneen; pimennysverhot auttavat.
Lähteet
Lue seuraavaksi
Taivaalla nyt Talvipäivänseisaus Talvipäivänseisaus on vuoden lyhin päivä pohjoisella pallonpuoliskolla. Yllä olevasta paneelista näet ajan ja päivän pituuden kaupungeittain. 
Taivaalla nyt Kevätpäiväntasaus Kevätpäiväntasaus on noin 21. maaliskuuta, kun Aurinko ylittää päiväntasaajan. Yllä olevasta paneelista näet hetken Suomen aikaa ja mitä se tarkoittaa täällä. 
Taivaalla nyt Syyspäiväntasaus Syyspäiväntasaus on syyskuun lopun tienoilla. Yllä oleva paneeli näyttää tarkan hetken Suomen aikaa ja selitämme, milloin yö ja päivä todella ovat yhtä pitkät. 
Taivaalla nyt Auringonnousu ja -lasku Monelta aurinko nousee ja laskee tänään? Yllä olevasta taulukosta näet nousun, laskun ja päivän pituuden 20 suomalaiselle kaupungille sekä miten lukea ne. 
Aurinkokunta Maa planeettana Maa planeettana: ympärysmitta noin 40 075 km, ikä noin 4,5 miljardia vuotta, ratanopeus 29,8 km/s ja kuoren paksuus. Luvut NASAn tietolehtisistä. 
Tähtitaivas Valosaaste ja pimeä taivas Valosaaste vie tähdet: näin löydät pimeän taivaan paikan Suomessa, mitä Bortle-asteikon luokat tarkoittavat ja milloin tähtiyöt ovat parhaimmillaan.