Avaruuslennot

Apollo-ohjelma ja Apollo 13

Apollo-ohjelman 11 miehitettyä lentoa taulukkona ja Apollo 13:n tarina: huhtikuussa 1970 happisäiliö räjähti, ja miehistö palasi turvallisesti kotiin.

Apollo-ohjelma oli NASAn Kuuhun suuntautunut ohjelma, jossa lennettiin 11 miehitettyä lentoa ja laskeuduttiin Kuuhun kuudesti. Apollo 13 laukaistiin 11. huhtikuuta 1970 kolmanneksi Kuuhun laskeutumiseksi, mutta noin 200 000 mailin eli noin 322 000 kilometrin päässä Maasta happisäiliö räjähti. Miehistö ei laskeutunut Kuuhun, vaan palasi turvallisesti Maahan 17. huhtikuuta 1970, ja NASA kutsuu lentoa onnistuneeksi epäonnistumiseksi.

Montako Apollo-lentoa oli?

Apollo-ohjelmassa lennettiin NASAn mukaan 11 miehitettyä lentoa vuosina 1968–1972. Niistä kaksi oli Maan kiertoradalla (Apollo 7 ja 9), kaksi Kuun kiertoradalla (Apollo 8 ja 10), yksi oli keskeytetty Kuuhun laskeutumisyritys (Apollo 13) ja kuusi laskeutui Kuuhun (Apollo 11, 12, 14, 15, 16 ja 17). Kuuhun laskeutuneet kuusi paria tarkoittavat, että Kuun pinnalla käveli yhteensä 12 ihmistä. Ohjelmaa varjosti Apollo 1, joka päättyi tragediaan 27. tammikuuta 1967 koetilanteessa ennen laukaisua.

Lento	Laukaisu	Miehistö	Tyyppi ja huomio
Apollo 7	11.10.1968	Schirra, Eisele, Cunningham	Maan kiertorata, ensimmäinen miehitetty Apollo
Apollo 8	21.12.1968	Borman, Lovell, Anders	Kuun kiertorata; ensimmäinen miehitetty lento Kuun kiertoradalle
Apollo 9	3.3.1969	McDivitt, Scott, Schweickart	Maan kiertorata
Apollo 10	18.5.1969	Stafford, Young, Cernan	Kuun kiertorata; kuumoduuli alle yhdeksän mailin päähän pinnasta
Apollo 11	16.7.1969	Armstrong, Aldrin, Collins	Laskeutuminen 20.7.1969; Armstrong ensimmäisenä Kuun pinnalle
Apollo 12	14.11.1969	Conrad, Bean, Gordon	Kuuhun laskeutuminen
Apollo 13	11.4.1970	Lovell, Haise, Swigert	Laskeutuminen keskeytyi
Apollo 14	31.1.1971	Shepard, Mitchell, Roosa	Kuuhun laskeutuminen, Fra Mauron alue
Apollo 15	26.7.1971	Scott, Irwin, Worden	Kuuhun laskeutuminen; Kuun auto (Lunar Roving Vehicle)
Apollo 16	16.4.1972	Young, Duke, Mattingly	Kuuhun laskeutuminen, Descartesin ylänkö
Apollo 17	7.12.1972	Cernan, Schmitt, Evans	Viimeinen Kuuhun laskeutuminen

Taulukon laukaisupäivät ja miehistöt ovat NASAn NSSDCA-tietokannan mukaisia, ja tehtävätyypit NASAn ja Smithsonianin ilmailu- ja avaruusmuseon kuvausten mukaisia. Ohjelman uudempi perillinen on Artemis-ohjelma, joka vie ihmiset takaisin Kuuhun.

Milloin Apollo 13 lennettiin?

Apollo 13 lennettiin 11.–17. huhtikuuta 1970. NASAn mukaan se laukaistiin Saturn V -raketilla Kennedyn avaruuskeskuksesta 11. huhtikuuta 1970 ja laskeutui Tyynellemerelle Samoan lähelle 17. huhtikuuta. Miehistö oli Jim Lovell (komentaja), Fred Haise (kuumoduulin ohjaaja) ja Jack Swigert (komentomoduulin ohjaaja), joka oli korvannut Thomas K. Mattinglyn.

Lennon tavoite oli kolmas Kuuhun laskeutuminen Fra Mauron alueelle. NASAn kuvauksen mukaan lento alkoi tavallisena: noin 5,5 minuuttia laukaisun jälkeen miehistö huomasi lievän tärinän. Vakava vika tapahtui vasta myöhemmin, matkalla Kuuta kohti.

Mitä Apollo 13:lla tapahtui?

Apollo 13:lla huoltomoduulin happisäiliö numero kaksi räjähti noin 200 000 mailin päässä Maasta. NASAn mukaan räjähdys vaurioitti myös säiliötä numero yksi, minkä vuoksi kaksi kolmesta polttokennosta lakkasi toimimasta. Miehistö näki varoitusvalot ja kaasun purkautuvan avaruuteen, ja heidän kuuluisa viestinsä lentokeskukselle alkoi sanoilla “Houston, we’ve had a problem…”.

Miehistön pelastus perustui kuumoduuli Aquariukseen. NASA kuvaa, että Aquariuksesta tuli pelastusvene: sen täysi happisäiliö ja laskeutumismoottori olivat ratkaisevia, kun miehistöä pidettiin hengissä ja tuotiin kotiin. Miehistöllä oli vakava sähkön ja veden puute ja vaarallisen korkeat hiilidioksidipitoisuudet. Komentomoduulin neliskulmaiset litiumhydroksidisuodattimet eivät sopineet Aquariuksen pyöreisiin aukkoihin, ja Houston kehitti ratkaisun, jota insinöörit kuvasivat nelikulmaisen tapin sovittamiseksi pyöreään reikään.

Paluu Maahan vaati lisäksi komentomoduulin virran palauttamista. Uusien menettelyjen kirjoittamiseen kuluu NASAn mukaan normaalisti noin kolme kuukautta, mutta Houstonilla oli kolme päivää. Komentomoduulin johdotus oli eristetty Apollo 1:n tulipalon jälkeen paremmin, joten oikosulkuja ei syntynyt. Aquarius ei kestänyt paluuta ilmakehään, joten miehistö siirtyi takaisin komentomoduuliin ennen laskeutumista, ja USS Iwo Jima nouti heidät Tyyneltämereltä.

Miksi Apollo 13 on “onnistunut epäonnistuminen”?

Apollo 13 ei saavuttanut tavoitettaan eli Kuuhun laskeutumista, mutta sen miehistö palasi kotiin. Siksi NASA kutsuu lentoa onnistuneeksi epäonnistumiseksi. Lennon kuvaus osoittaa, että ratkaisu syntyi lennonjohdon ja miehistön yhteistyönä: Houstonilla oli kolme päivää aikaa kirjoittaa menettelyt, joihin normaalisti kuluu noin kolme kuukautta. Astronauttien koulutuksesta ja valinnasta kertoo sivu astronautti.

Miten Houston liittyy avaruuteen?

Houston viittaa lentokeskukseen eli lennonjohtoon, jonka kanssa astronautit puhuvat radiolla. NASAn Johnson Space Center sijaitsee Houstonissa Teksasissa, ja se perustettiin 1. marraskuuta 1961. Keskus on Yhdysvaltain astronauttijoukon koti, ja se johtaa NASAn miehitettyjä ohjelmia matalan Maan kiertoradan, Orionin ja Kuun tukikohdan osalta.

Johnsonin Mission Control Center tukee nykyään avaruusasemalla työskenteleviä miehistöjä. NASA mainitsee, että keskuksen Lunar Sample Laboratory säilyttää Apollo-lentojen vuosina 1969–1972 tuomat kuunäytteet. Radioviestien “Houston” onkin lennonjohdon puhuttelunimi, kuten Apollo 11:n kuuluisassa viestissä: “Houston, Tranquility Base here, the Eagle has landed.” Asemasta ja miehistön arjesta kertoo sivu ISS.

Apollo 11 lyhyesti

Apollo 11 oli ensimmäinen Kuuhun laskeutuminen. NASAn mukaan se laukaistiin 16. heinäkuuta 1969, laskeutui Kuuhun 20. heinäkuuta ja palasi Tyynellemerelle 24. heinäkuuta 1969. Kuumoduuli Eagle laskeutui paikkaan, jonka radioviesti nimesi Tranquility Baseksi. Neil Armstrong oli ensimmäinen ihminen Kuun pinnalla ja Buzz Aldrin toinen; Michael Collins oli kolmas miehistön jäsen. Kuun pinnalla miehistö viipyi noin 22 tuntia. Kuusta ja sen pinnan muodoista kertoo sivu Kuu.

Mitkä muut Apollo-lennot ovat erityisiä?

Apollo 8 oli ensimmäinen miehitetty lento Kuun kiertoradalle. NASAn mukaan se laukaistiin 21. joulukuuta 1968 ja laskeutui Tyynellemerelle 27. joulukuuta, ja se oli myös Saturn V -raketin ensimmäinen miehitetty laukaisu. Frank Bormanin, Jim Lovellin ja William Andersin miehistö oli ensimmäinen, joka kiersi Kuun. Anders otti kuuluisan Earthrise-kuvan, jossa Maa nousee Kuun horisontin yllä, 24. joulukuuta 1968. Sama Jim Lovell komensi myöhemmin Apollo 13:a.

Apollo 17 oli ohjelman viimeinen Kuuhun laskeutumislento. Eugene Cernan, Harrison Schmitt ja Ronald Evans laukaistiin 7. joulukuuta 1972, ja laskeutumispaikaksi valittiin Taurus-Littrow’n laakso, koska sieltä odotettiin löytyvän sekä vanhempia että nuorempia kiviä kuin aiemmilta lennoilta. NASA kutsuu Cernania viimeiseksi ihmiseksi, joka on jättänyt jalanjälkensä Kuun pinnalle. Schmitt oli ensimmäinen tutkija-astronautti Kuun pinnalla. Lento päättyi 19. joulukuuta 1972.

Mitä Apollosta kannattaa lukea seuraavaksi?

Jos haluat ymmärtää, miten Apollon Kuu-lennot ja nykyiset lennot liittyvät toisiinsa, lue seuraavaksi Artemis-ohjelma: sen Artemis II ylitti Apollo 13:n vuonna 1970 asettaman etäisyysennätyksen. Jos taas haluat tietää, millaista on olla astronautti, lue sivu astronautti, ja jos Kuun omat tiedot kiinnostavat, sivu Kuu.

Mistä Apollo 13:n voi nähdä?

Apollo 13 on myös elokuva. Ron Howardin ohjaama Apollo 13 (1995) perustuu lentoon, ja siinä pääosassa on Tom Hanks. Suoratoistopalveluiden valikoimat vaihtelevat, joten elokuvan saatavuus kannattaa tarkistaa palveluista itse. Faktat löytyvät NASAn omilta sivuilta. Apollo 13:n laukaisseesta Saturn V -raketista ja muista kantoraketeista kertoo sivu kantoraketti.