Venus

Venus lukuina

Taulukon luvut ovat NASAn Venus Fact Sheet -tietolehtisestä. Venuksen koko ja massa muistuttavat Maata, mutta olosuhteet eivät.

Miksi Venus on iltatähti ja aamutähti?

Venus kiertää Aurinkoa Maan radan sisäpuolella, joten se näyttää taivaalla aina Auringon lähellä eikä koskaan yötaivaan vastakkaisella puolella. Kun se on Auringon itäpuolella, se näkyy lännessä auringonlaskun jälkeen iltatähtenä. Kun se on Auringon länsipuolella, se nousee ennen Aurinkoa ja näkyy aamutähtenä idässä. Muinaiset tähtitieteilijät pitivät NASAn mukaan näitä kahta eri kohteina.

Venus on kirkas, koska se kiertää lähellä Maata ja on tiheiden pilvien peitossa. Suurimmillaan sen näennäinen kirkkaus on −4,8 magnitudia, joten se erottuu hämärässä ilman apuvälineitä. Pienellä kaukoputkella Venus näyttää Kuun tavoin vaiheilta; Galilei havaitsi sen 1600-luvun alussa.

Se, näkyykö Venus tänään illalla vai aamulla, vaihtuu kuukausien jaksoissa. Katso nykyinen tilanne sivun Planeetat taivaalla paneelista, jossa sijainnit on laskettu Suomen aikaan.

Onko Venus kuuma?

Venus on kuuma. Pinnan keskilämpötila on 737 kelviniä eli 464 celsiusastetta, ja NASAn sivu antaa noin 467 astetta. Se riittää sulattamaan lyijyn. Venus on kuumempi kuin Merkurius, vaikka se on lähes kaksi kertaa kauempana Auringosta. Syynä on tiheä ilmakehä: se on 96,5-prosenttisesti hiilidioksidia, ja ilmanpaine pinnalla on 92 baaria eli noin yhtä suuri kuin 900 metrin syvyydessä meressä.

Pilvet koostuvat NASAn mukaan rikkihaposta.

Pinnan ilmanpaine vastaa NASAn mukaan yli 930 metrin syvyyttä Maan merissä. Lähellä pintaa kuuma ja korkeapaineinen hiilidioksidi on syövyttävää, mutta ylempänä lämpötila ja paine lientyvät.

Mitä Venus tarkoittaa ja minkä jumala Venus on?

Planeetta on nimetty Rooman rakkauden ja kauneuden jumalattaren mukaan, jota kreikkalaiset kutsuivat Afroditeksi. NASAn mukaan Venus on ainoa planeetta, joka on nimetty naispuolisen jumalan mukaan. Sana Venus on siis sekä planeetan että jumalattaren nimi.

Suomessa planeetasta käytetään samaa nimeä kuin kansainvälisesti, ja arkikielessä se tunnetaan iltatähtenä tai aamutähtenä sen mukaan, milloin se näkyy.

Miksi Venus pyörii väärään suuntaan?

Venus pyörii akselinsa ympäri vastakkaiseen suuntaan kuin useimmat planeetat. NASAn mukaan Aurinko nousisi Venuksella lännessä ja laskisi idässä. Pyörähdys kestää 243 Maan vuorokautta, mikä on enemmän kuin planeetan vuosi, joka on 225 vuorokautta. Akselin kallistuma on 177,4 astetta, eli planeetta on käytännössä ylösalaisin.

Kun otetaan huomioon sekä pyöriminen että kierto Auringon ympäri, aurinkopäivä Venuksella kestää noin 117 Maan vuorokautta. NASAn sivu ei selitä pyörimissuunnan syytä, joten sitä ei kannata esittää varmana.

Mitä Venuksella on tutkittu?

Neuvostoliiton Venera-ohjelma lähetti luotaimia Venukseen vuosina 1961–1984, ja kymmenen niistä pääsi pinnalle. NASAn Magellan kartoitti pinnan tutkalla, ja sen tehtävä päättyi vuonna 1994. Kartoituksen mukaan pinnalla on laaksoja, korkeita vuoria ja tuhansia tulivuoria.

Jos haluat verrata Venusta lähimpiin planeettoihin, tutustu sivuihin Maa, Merkurius ja Mars. Koko planeettaluettelo on sivulla planeetat järjestyksessä.

Millainen Venuksen pinta ja sisus on?

NASAn mukaan Venus ja Maa näyttäisivät pohjoisnavalta etelänavalle halkaistuina hyvin samanlaisilta: kummallakin on rautaydin, kuumasta kivestä koostuva vaippa ja ohut kivinen kuori. Venuksen pinta on kuitenkin nuori. Tulivuoritoiminta ja kuoren liikkeet ovat pyyhkineet pois suurimman osan varhaisista jäljistä, ja pinnan keski-ikä voi olla vain noin 150 miljoonaa vuotta. Kraattereita on vähemmän kuin millään muulla kivipinnalla paitsi Maalla.

Pinnalla on korkeita vuoristoja ja laajoja ylänköjä. Ishtar Terra on Australian kokoinen ylänkö lähellä pohjoisnapaa, ja Aphrodite Terra on Etelä-Amerikan kokoinen alue päiväntasaajalla. Yksi vuorista on noin 11 kilometriä korkea eli Everestiä korkeampi. Pannukakkukupoleiksi kutsutut tulivuorikupolit ovat jopa 62 kilometriä leveitä.

Neuvostoliiton Venera-luotaimien kuvat kertovat kuivasta, hämärästä ja kivisestä maisemasta, jonka taivas on todennäköisesti rikinkeltainen. Pisimpään pinnalla toiminut luotain kesti kaksi tuntia ja lyhimmän 23 minuuttia.

Onko Venuksella kuuta tai magneettikenttää?

Venuksella ei ole kuuta. NASAn mukaan Venus ja Merkurius ovat ainoat planeetat, joilla ei ole luonnollista kuuta. Venuksen mukana kulkee kuitenkin pieni kappale Zoozve, jonka halkaisija on arviolta 200–500 metriä ja jota IAU kutsuu kvasisatelliitiksi.

Venuksella ei ole omaa sisäistä magneettikenttää, vaikka koko ja rautaydin muistuttavat Maata. Planeetalla on sen sijaan indusoitu magneettikenttä: auringon ultraviolettisäteily ionisoi ilmakehän ylimmät kaasut, ja aurinkotuulen magneettikenttä vuorovaikuttaa niiden kanssa. Kenttä muodostaa komeetan hännän kaltaisen muodon planeetan taakse.

Kuinka kaukana Venus on?

Venuksen keskietäisyys Auringosta on 108 miljoonaa kilometriä eli 0,72 tähtitieteellistä yksikköä, ja valo kulkee sinne noin kuudessa minuutissa. Maasta Venukseen on lähimmillään noin 38 miljoonaa kilometriä ja kaukaisimmillaan noin 261 miljoonaa kilometriä. Venuksen vaihejakso, uudesta täyteen, kestää 584 vuorokautta.

Voiko Venuksella olla elämää?

Pinnalla elämää ei voi odottaa, mutta ilmakehän yläosa on toinen asia. Noin 50 kilometrin korkeudessa lämpötila on 30–70 astetta ja ilmanpaine on lähellä Maan pinnan painetta. NASAn mukaan tällaisessa ympäristössä voisi periaatteessa elää ääriolosuhteissa viihtyviä mikrobeja. Todisteita elämästä ei kuitenkaan ole, ja NASA toteaa, ettei mikään tähänastinen havainto ole vakuuttava.

Lähteet

• NASA: Venus Fact Sheet
• NASA: Venus facts
• NASA: Planetary Fact Sheet
• NASA: Earth Fact Sheet