Taivaalla nyt
Halleyn komeetta
Halleyn komeetta kiertää Auringon noin 76 vuodessa ja palaa NASAn mukaan vuonna 2061. Katso tiedot, historia ja mitä komeetan jäljistä näkee Suomessa.
Halleyn komeetta palaa lähelle Aurinkoa ja Maata seuraavan kerran vuonna 2061, ja sen kiertoaika on noin 76 vuotta. NASAn mukaan komeetta oli viimeksi lähimpänä Aurinkoa 9. helmikuuta 1986. Halley on tunnetuin komeetta, koska se on lyhytjaksoinen: sen paluu on osattu ennustaa jo 1700-luvulta lähtien, ja havaintoja on yli 2 000 vuoden ajalta.
Milloin Halleyn komeetta palaa?
Halleyn komeetan seuraava paluu on NASAn mukaan vuonna 2061. Kiertoaika on keskimäärin 76,1 vuotta, mutta se vaihtelee kerrasta toiseen. NASAn mukaan lyhin kierros on kestänyt 74,42 vuotta (vuosina 1835–1910) ja pisin 79,25 vuotta (vuosina 451–530). Siksi vuosiluku on arvio, ei lukkoon lyöty. Perihelillä tarkoitetaan komeetan radan Auringon lähintä pistettä.
| Tieto | Arvo (lähde NASA) |
|---|---|
| Kiertoaika | noin 76 vuotta (74,4–79,3) |
| Viimeisin perihelin ohitus | 9. helmikuuta 1986, etäisyys 0,5871 AU |
| Seuraava paluu | 2061 |
| Ytimen koko | noin 15 × 8 km |
| Pyörimisaika | noin 2,2 vuorokautta |
Kuka löysi Halleyn komeetan?
Kukaan ei löytänyt Halleyn komeettaa, sillä sen esiintymiset on liitetty havaintoihin jo yli 2 000 vuoden takaa. Halley tunnisti sen jaksolliseksi vuonna 1705. NASAn mukaan Edmond Halley laski Newtonin painovoimateoriaan nojaten useiden komeettojen ratoja ja huomasi, että vuosina 1531, 1607 ja 1682 nähdyillä kirkkailla komeetoilla oli samankaltaiset radat. Hän esitti, että kyseessä oli yksi ja sama jaksollinen komeetta, ja ennusti sen paluun vuodelle 1758. Ennustus toteutui, ja komeetta nimettiin Halleyn mukaan. Nimen P-kirjain tarkoittaa jaksollista komeettaa.
Ennustuksen toteutuminen osoitti, että komeetat kiertävät Aurinkoa painovoiman ohjaamina eivätkä ole sattumanvaraisia ilmestyksiä. Jaksollisista komeetoista on kerrottu lisää sivulla komeetat.
Kuinka kauan Halleyn komeettaa on havaittu?
NASAn mukaan Halleyn komeetan esiintymisiä on yhdistetty havaintoihin yli 2 000 vuoden takaa. Komeetta on kuvattu Bayeux’n kuvakudoksessa, joka esittää vuoden 1066 Hastingsin taistelua. Vuoden 837 ohituksella komeetta nousi NASAn mukaan noin magnitudiin −3,5, mikä on kirkkaampi kuin Jupiter parhaimmillaan (−2,94 NASAn mukaan). Vertailuksi Venuksen suurin kirkkaus on −4,8.
Mitä Halleyn komeetan ytimestä tiedetään?
Vuoden 1986 paluun aikaan komeetan luo lennettiin luotaimilla. ESAn Giotto-luotain lensi 14. maaliskuuta 1986 vain 596 kilometrin päästä ytimestä. Se osoitti, että pinta on hyvin tumma ja että ytimestä purkautuu kirkkaita kaasu- ja pölysuihkuja. Giotto oli ESAn ensimmäinen syvän avaruuden luotain, ja se laukaistiin 2. heinäkuuta 1985. Se jatkoi vielä heinäkuussa 1992 komeetta Grigg–Skjellerupin luo. Myös Vega 1 ja Vega 2 olivat NASAn mukaan mukana vuoden 1986 kansainvälisessä tutkimusjoukossa.
NASAn mukaan ydin on noin 15 kilometriä pitkä ja 8 kilometriä leveä, ja sen pyörähdys kestää noin 2,2 Maan vuorokautta. NASAn tietojen välillä on pieni ristiriita: pikatiedoissa ytimen halkaisijaksi annetaan 11 kilometriä. Luvut kannattaa siis lukea likiarvoina.
Miksi komeetan pyrstö osoittaa poispäin Auringosta?
Auringon valon paine ja aurinkotuuli työntävät komeetan kaasun ja pölyn Auringosta pois, joten Halleyn pyrstö osoittaa aina Auringosta poispäin, myös kun komeetta on matkalla poispäin. Mekanismi on selitetty sivulla komeetat ja pyrstötähdet, jossa käsitellään myös 1990-luvun komeetat Hyakutake ja Hale-Bopp.
Mistä Halleyn komeetan jäljet näkyvät Suomessa?
Halleyn komeetan jättämä pöly aiheuttaa kaksi meteoriparvea: toukokuun eta-Akvaridit ja lokakuun Orionidit. IMO:n mukaan eta-Akvaridien ZHR on 50 ja Orionidien 20, ja Orionidit saavuttavat huippunsa yleensä 21. lokakuuta tienoilla. Orionidien katselu onnistuu Suomessa, kun säteilypiste on korkealla keskiyön jälkeen. Toukokuussa eta-Akvaridien säteilypiste on matalalla ja yöt valoisia, joten niitä on vaikea nähdä. Parvien kalenteri on sivulla meteoriparvet, ja yksittäisen meteorin ilmiö selitetään sivulla tähdenlento.
Miten Halleyn komeetan voi nähdä ennen vuotta 2061?
Itse komeetta ei ole nähtävissä ennen seuraavaa paluuta, mutta sen pölyä voi katsoa joka vuosi. Orionidit osuvat lokakuuhun: Ursan mukaan pimeällä taivaalla aamupuolella voi nähdä noin tusinan tähdenlennon tunnissa. Jos haluat nähdä Halleyn komeetan jäänteen, valitse selkeä lokakuun yö, mene pois kaupungin valoista ja katso taivasta aamuyöllä. Jos lokakuu on pilvinen, kokeile seuraavaa mahdollisuutta toukokuussa, jolloin Suomessa eta-Akvaridit jäävät tosin vaikeasti havaittaviksi.
Halleyn komeetan tarina on myös muistutus siitä, että tähtitiede on pitkäjänteistä: ennustus vuodelle 1758 odotti toteutumistaan 53 vuotta.
Lähteet
Lue seuraavaksi
Taivaalla nyt Komeetat Komeetta on noin 4,6 miljardia vuotta vanha jäinen kappale, jonka pyrstö osoittaa aina poispäin Auringosta. Näin tunnistat ja löydät komeetan Suomen taivaalta. 
Taivaalla nyt Meteoriparvet Meteoriparvet eli tähdenlentoparvet: Perseidit, Geminidit ja muut. Yllä olevasta taulukosta näet huiput, määrät ja Kuun häiriön, tekstissä Suomen vinkit. 
Taivaalla nyt Tähdenlento Tähdenlento on meteori eli ilmakehässä palava pölyhiukkanen tai hiekanjyvä. Selitämme meteorin, meteoroidin ja meteoriitin erot sekä sen, milloin niitä näkee. 
Avaruuslennot Avaruusteleskoopit Hubble ja James Webb ovat tunnetuimmat avaruusteleskoopit. Vertailu: koko, aallonpituus, rata, omistajat ja mitä Webb näkee, mitä Hubble ei. 
Aurinkokunta Asteroidit Asteroidi on Aurinkoa kiertävä kiviaineksesta koostuva ilmaton kappale. Asteroidivyöhyke, Apophis 2029, dinosaurukset tappanut törmäys ja Maan puolustus. 
Aurinkokunta Aurinko Aurinko on keltainen kääpiötähti: pintalämpötila noin 5 500 astetta, ydin 15 miljoonaa. Katso Auringon ikä, koko, etäisyys ja mistä suunnasta Aurinko nousee.