Aurinkokunta

Jupiterin kuut

Jupiterin kuut: planeetalla on yli 90 kuuta, joista neljä suurinta, Io, Europa, Ganymedes ja Kallisto, näkyvät kiikarilla. Koot ja radat taulukossa.

Jupiterilla on yli 90 tunnettua kuuta, ja neljä niistä on selvästi suurimpia: Io, Europa, Ganymedes ja Kallisto. Niitä kutsutaan Galilein kuiksi, koska Galileo Galilei havaitsi ne ensimmäisenä vuonna 1610. Suurin on Ganymedes, joka on aurinkokunnan suurin kuu ja halkaisijaltaan suurempi kuin Merkurius. Kaikki neljä näkyvät jo kiikarilla pieninä pisteinä Jupiterin vieressä.

Jupiterin neljä suurta kuuta lukuina

Taulukon säteet, etäisyydet, kiertoajat ja tiheydet ovat NASAn Jovian Satellite Fact Sheet -tietolehtisestä. Halkaisijat on laskettu kaksinkertaistamalla tietolehtisen säde. Vertailuksi: Maan Kuun halkaisija on noin 3 475 kilometriä.

Kuu	Halkaisija	Etäisyys Jupiterista	Kiertoaika	Tiheys
Io	3 643 km	421 800 km	1,77 vrk	3 530 kg/m³
Europa	3 122 km	671 100 km	3,55 vrk	3 010 kg/m³
Ganymedes	5 262 km	1 070 400 km	7,15 vrk	1 940 kg/m³
Kallisto	4 821 km	1 882 700 km	16,69 vrk	1 830 kg/m³

Etäisyys ja kiertoaika kulkevat käsi kädessä: mitä lähempänä Jupiteria kuu on, sitä nopeammin se kiertää. Io kiertää planeetan alle kahdessa vuorokaudessa, Kallisto lähes 17 vuorokaudessa. Jokainen neljästä pyörii akselinsa ympäri yhtä nopeasti kuin kiertää Jupiteria, joten ne näyttävät planeetalle aina saman puolen, kuten Kuu Maalle.

Tiheys paljastaa rakennetta. Ion ja Europan tiheys on suurempi, mikä viittaa kivisempään koostumukseen, kun taas Ganymeduksen ja Kalliston tiheys on pienempi, mikä viittaa suurempaan jääosuuteen. Päätelmä perustuu tiheyksien vertailuun eikä ole NASAn suora väite.

Montako kuuta Jupiterilla on?

Jupiterilla on yli 90 tunnettua kuuta. NASAn tietolehtinen antaa määräksi 95, ja NASAn kuusivu kertoo, että Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni IAU on hyväksynyt 115 kuuta. Luvut eroavat, koska uusia kuita löytyy ja lähteet päivittyvät eri tahtiin. Aurinkokunnassa vain Saturnuksella on enemmän kuita: sen kuiden määrä on yli 270, ja ne on koottu sivulle Saturnuksen kuut.

Kuu on planeettaa kiertävä luonnollinen kappale. Jupiterin kuuksi lasketaan jokainen kappale, jonka rata kiertää Jupiteria. Kiikarilla näkyvät ESAn mukaan juuri nämä neljä suurinta kuuta.

Mikä on Jupiterin suurin kuu?

Jupiterin suurin kuu on Ganymedes (englanniksi Ganymede). Sen halkaisija on noin 5 262 kilometriä, joten se on aurinkokunnan suurin kuu ja NASAn mukaan jopa Merkuriusta ja Plutoa suurempi. Toiseksi suurin kuu aurinkokunnassa on Saturnuksen Titan, joka on vain noin kaksi prosenttia pienempi.

Ganymedes on ainoa tunnettu kuu, jolla on oma magneettikenttä. Kenttä syntyy kuun syvällä olevasta metallisesta rautaytimestä ja synnyttää revontulia kuun navoille. NASAn mukaan on vahvaa näyttöä siitä, että Ganymeduksen pinnan alla on suolainen valtameri, jossa voi olla enemmän vettä kuin kaikissa Maan vesissä yhteensä. NASAn Juno-luotain kuvasi kuun lähietäisyydeltä 7. kesäkuuta 2021.

Mikä tekee kustakin kuusta erilaisen?

Jokaisella Galilein kuulla on oma ominaisuutensa, joka erottaa sen muista. Sivun taulukon luvut kertovat koon ja radan, ja alla olevat kuvaukset kertovat, miksi tutkijat ovat kiinnostuneita juuri tästä kuusta.

Io on NASAn mukaan aurinkokunnan tulivuoriaktiivisin maailma. Kuulla on satoja tulivuoria, ja osa purkauksista lennättää laavasuihkuja kymmeniä kilometrejä korkealle. Kuun pinnalla on sulan silikaattilaavan järviä. Io on vain hieman Maan Kuuta suurempi, mutta se on puristuksissa Jupiterin ja kahden naapurikuun, Europan ja Ganymeduksen, vetovoimien välissä.

Europa on neljänneksi suurin Jupiterin kuu ja noin 90 prosenttia Maan Kuun koosta. Sen jäisen kuoren alla on nestemäinen vesivaltameri, jossa on NASAn mukaan kaksi kertaa niin paljon vettä kuin Maan kaikissa meressä yhteensä. Valtameri tekee Europasta yhden parhaista paikoista etsiä elämää aurinkokunnasta. NASAn Europa Clipper -luotain laukaistiin 14. lokakuuta 2024 tutkimaan kuuta.

Kallisto (englanniksi Callisto) on Jupiterin toiseksi suurin ja aurinkokunnan kolmanneksi suurin kuu. NASAn mukaan se on aurinkokunnan kraatterisin kappale, mikä kertoo pitkästä iskuhistoriasta ja vähäisestä pinnan uusiutumisesta. Galileo-luotaimen tiedot viittaavat siihen, että Kallistonkin pinnan alla voi olla suolainen valtameri. Halkaisijaltaan 4 821 kilometrin Kallisto jää niukasti Merkuriusta, 4 879 kilometriä, pienemmäksi.

Näkyvätkö Jupiterin kuut kiikarilla?

Jupiterin Galilein kuut näkyvät kiikarilla. ESAn mukaan kiikarilla erottuu jopa neljä kuuta pieninä pisteinä planeetan molemmin puolin, ja niiden paikat muuttuvat usean illan aikana. Galilei näki ne vuonna 1610 aikansa alkeellisella kaukoputkella.

Taulukon kiertoajat kertovat, mitä kannattaa odottaa. Io kiertää Jupiterin 1,77 vuorokaudessa, joten sen paikka muuttuu jo illan kuluessa. Kallisto kiertää hitaimmin, 16,69 vuorokaudessa. Jos katsot Jupiteria kolmena peräkkäisenä iltana, kuiden järjestys on joka kerta eri.

Jos haluat nähdä kuut, tarvitset vakaan kiikarin ja pimeän taivaan. Jupiter ei ole taivaalla joka kuukausi, ja tämän illan tilanne näkyy sivun Planeetat taivaalla paneelista. Kiikarin valintaan auttaa sivu kiikarit tähtitaivaan katseluun.

Mikä on Jupiterin lämpötila?

Jupiterin lämpötila on noin −108 celsiusastetta kohdassa, jossa ilmanpaine on yksi baari, NASAn mukaan. Planeetalla ei ole kiinteää pintaa, joten pintalämpötilaa ei voi mitata. Syvemmällä ilmakehässä lämpötila ja paine kasvavat. Planeetan rakenteesta, Suuresta punaisesta pilkusta ja magneettikentästä kerrotaan sivulla Jupiter.