Taivaalla nyt

Komeetat ja pyrstötähdet

Komeetta on noin 4,6 miljardia vuotta vanha jäinen kappale, jonka pyrstö osoittaa aina poispäin Auringosta. Näin tunnistat ja löydät komeetan Suomen taivaalta.

Komeetta eli pyrstötähti on jäinen, pieni kappale, joka kiertää Aurinkoa ja kehittää lähellä sitä hehkuvan kaasu- ja pölyverhon sekä pyrstön. NASAn mukaan komeetat ovat noin 4,6 miljardia vuotta vanhoja aurinkokunnan alkuajan jäänteitä, joiden ydin on jäätä ja tummaa orgaanista ainesta. Komeetan pyrstö osoittaa aina poispäin Auringosta, ei kulkusuuntaan.

Mitä komeetat ovat ja mistä ne koostuvat?

Komeetta koostuu NASAn mukaan jäästä ja pölystä, ja sitä kutsutaan usein “likaiseksi lumipalloksi”. Ydin on jäätynyt kappale, joka on usein vain muutaman mailin eli muutaman kilometrin kokoinen: Deep Space 1 -luotain mittasi Borrelly-komeetan ytimen pituudeksi noin 8 kilometriä. Kun komeetta lähestyy Aurinkoa, sen jää muuttuu kaasuksi ja ydintä ympäröivä kaasuverho eli koma voi levitä satojentuhansien kilometrien laajuiseksi.

Osa	Mitä se on
Ydin	jäätynyt kappale, joka koostuu jäästä, kaasuista ja pölystä
Koma	ytimestä haihtuva kaasu- ja pölyverho
Pölypyrstö	Auringon painetta pakenevaa pölyä
Ionipyrstö eli kaasupyrstö	ytimestä irronnutta kaasua, jonka aurinkotuuli vie mukanaan

Miksi komeetan pyrstö osoittaa poispäin Auringosta?

Pyrstö syntyy, kun Auringon valo ja aurinkotuuli työntävät ainesta komeetan komasta pois. NASAn mukaan paine työntää aineen Auringosta poispäin, ja syntyy kaksi pyrstöä: pölypyrstö ja ionipyrstö eli kaasupyrstö. Pyrstön pituus voi NASAn mukaan olla miljoonia mailia, eli miljoonia kilometrejä.

Seuraus on havaittava: pyrstö ei osoita komeetan kulkusuuntaan, vaan Auringosta pois myös silloin, kun komeetta on jo matkalla poispäin. Aurinkotuulesta ja sen vaikutuksista kerrotaan sivulla aurinkotuuli. Illalla auringonlaskun jälkeen Aurinko on laskenut länsihorisontin alle, joten pyrstö on suunnattu horisontista ylöspäin. Tämä seuraa geometriasta: pyrstö on aina Auringon vastakkaisella puolella.

Mistä komeetat tulevat?

Komeetat tulevat Kuiperin vyöhykkeeltä ja Oortin pilvestä. NASAn mukaan Kuiperin vyöhyke on levymäinen jäisten kappaleiden alue Neptunuksen radan takana, ja Oortin pilvi on noin 100 000 tähtitieteellisen yksikön päässä Auringosta. Komeettoja on todennäköisesti miljardeja. Painovoima työntää toisinaan jonkin niistä rataan, joka tuo sen kohti Aurinkoa. Neptunuksen takaisia kappaleita esittelee sivu Pluto.

Komeetat jaetaan kiertoajan mukaan. Lyhytjaksoiset kiertävät Auringon alle 200 vuodessa, ja niiden paluu on ennustettavissa, koska ne ovat käyneet täällä ennenkin. Halleyn komeetta on tästä malliesimerkki: sen kiertoaika on noin 76 vuotta, ja nimen P-kirjain tarkoittaa NASAn mukaan jaksollista komeettaa, jonka paluu on ennustettavissa. Pitkäjaksoiset tulevat Oortin pilvestä, ja niiden radan kierto voi kestää jopa 30 miljoonaa vuotta, joten niiden saapuminen on vaikeammin ennustettavissa. Komeetta eroaa asteroidista siinä, että se tuottaa pyrstön lähellä Aurinkoa; asteroideista kertoo sivu asteroidit.

Kuinka kirkas komeetta voi olla?

Kirkkautta mitataan magnitudeilla, ja pienempi luku tarkoittaa kirkkaampaa kohdetta. NASAn tietojen mukaan Hyakutake saavutti magnitudin 0 ja Hale-Bopp noin −1. Vertailuksi: NASAn planeettatietojen mukaan Saturnus on kirkkaimmillaan renkaineen −0,55 ja Jupiter −2,94, joten Hale-Bopp oli kirkkaampi kuin Saturnus parhaimmillaan mutta himmeämpi kuin Jupiter. Venus yltää −4,8:aan.

Komeetan kirkkautta on vaikea ennustaa, ja pimeä taivas auttaa havaitsemaan sen himmeätkin osat. Planeettojen kirkkauksista kerrotaan sivulla planeetat taivaalla.

Mikä komeetta näkyi 90-luvulla?

Kaksi komeettaa jäi 1990-luvulta erityisesti mieleen: Hyakutake ja Hale-Bopp. Amatööri Yuji Hyakutake löysi komeetan 30. tammikuuta 1996 25×150-kiikarilla. NASAn mukaan se kulki maaliskuussa 1996 hyvin lähellä Maata, 0,10 tähtitieteellisen yksikön etäisyydellä, ja sen pyrstö oli 100 astetta pitkä, pisin koskaan havaittu.

Hale-Bopp löydettiin 23. heinäkuuta 1995, kun Alan Hale ja Thomas Bopp havaitsivat sen toisistaan riippumatta. Komeetta oli NASAn mukaan noin 18 kuukautta paljain silmin nähtävissä vuosina 1996–1997, ja sen kirkkaus oli keväällä 1997 noin −1 magnitudia: kirkkain komeetta sitten vuoden 1976 Comet Westin. Komeetan kiertoaika on noin 2 534 vuotta, joten sen seuraava paluu on tuhansien vuosien päässä.

Hyakutake ilmestyi Sky at Night -lehden mukaan vähällä varoituksella, kun taas Hale-Bopp oli ennakoitavissa yli vuoden. Siitä näkee, että kirkkaiden komeettojen saapuminen vaihtelee paljon.

Miltä komeetan ydin näyttää läheltä?

Euroopan avaruusjärjestö ESA lähetti Giotto-luotaimen Halleyn komeetan luo. Luotain laukaistiin 2. heinäkuuta 1985 ja se lensi 14. maaliskuuta 1986 vain 596 kilometrin päästä komeetan ytimestä. ESA kertoo, että ydin osoittautui hyvin tummaksi ja että siitä purkautui kirkkaita kaasu- ja pölysuihkuja. Luotain jatkoi vielä komeetta Grigg–Skjellerupin luo heinäkuussa 1992.

Halleyn komeetan ydin on NASAn mukaan noin 15 kilometriä pitkä ja 8 kilometriä leveä, ja Vega 1 ja Vega 2 olivat vuonna 1986 mukana kansainvälisessä Halley-tutkimuksessa. Tarkempi kuvaus on sivulla Halleyn komeetta.

Milloin tulee seuraava komeetta ja miten sen löytää?

Seuraavaa kirkasta komeettaa ei voi ennustaa pitkäksi aikaa eteenpäin, koska pitkäjaksoiset komeetat löydetään usein vasta, kun ne ovat jo matkalla. Lyhytjaksoisten paluu on ennustettavissa, ja tunnetuin niistä on Halleyn komeetta, jonka paluu on dokumentoitu vuodelle 2061. Sivu Halleyn komeetta selittää sen radan.

Näin löydät komeetan, kun sellainen on näkyvissä:

Katso Ursan sivua Tähtitaivas tänään, jossa mainitaan kuukausittain taivaan ilmiöt, ja Taivaanvahtia, jossa harrastajat kertovat havainnoistaan.
Odota täyttä pimeää ja mene pois kaupungin valoista. Sivulla pimeä taivas on neuvoja katselupaikan valintaan.
Käytä tähtikarttaa tai tähtikarttasovellusta, koska komeetan paikan löytää niiden avulla helpommin. Kiikarit auttavat, ja niistä kerrotaan sivulla kiikarit.

IF komeetta on kirkas ja matalalla auringonlaskun jälkeen, THEN valitse paikka, jossa horisontti on esteetön, ja katso Ursan ilmoittamaan suuntaan. IF komeetta on himmeä, THEN tarvitset kiikarit, sillä paljain silmin näkymä jää vaatimattomaksi.

Mitä eroa on komeetalla, asteroidilla ja tähdenlennolla?

Kolme käsitettä menee helposti sekaisin, vaikka ne ovat eri asioita.

Kappale	Mitä se on	Miten se näkyy
Komeetta	jäinen kappale, joka kehittää Aurinkoa lähestyessään komaa ja pyrstön	pyrstöllisenä valopisteenä, joka liikkuu tähtien suhteen hitaasti
Meteoroidi	avaruudessa kulkeva kivenmurikka pölyhiukkasesta pieneen asteroidiin	ei näy ennen kuin se osuu ilmakehään
Tähdenlento	ilmakehässä palava meteoroidi	lyhyenä valojuovana

Komeetta pysyy taivaalla pitkään, kun taas tähdenlento kestää vain hetken. Komeetan hiukkaset voivat silti päätyä tähdenlennoiksi, kun Maa kulkee niiden läpi.

Perseidien emokomeetta Swift-Tuttle ei Ursan mukaan ole törmäämässä Maahan ainakaan seuraavaan 2 000 vuoteen.

Mitä komeetoilla on tekemistä tähdenlentojen kanssa?

Komeettojen jättämä pöly on meteoriparvien lähde. NASAn mukaan Halleyn komeetan hiukkasista syntyvät toukokuun eta-Akvaridit ja lokakuun Orionidit, ja Perseidit tulevat komeetta Swift-Tuttlesta. Parvet esitellään sivulla meteoriparvet ja yksittäinen tähdenlento sivulla tähdenlento.