Avaruuslennot
Suomi avaruudessa
Suomen avaruustoiminta alkoi 1960-luvulla tutkimuksesta ja kasvoi ESA-jäsenyyden kautta satelliiteiksi. Aikajana Aalto-1:stä ICEYEen ja avaruuslakiin.
Suomen avaruustoiminta on pääosin tutkimusta, instrumenttien rakentamista ja viime vuosina satelliittiyrityksiä. Suomen ensimmäinen satelliitti oli Aalto-yliopiston opiskelijoiden rakentama Aalto-1, joka laukaistiin juhannusaattona 23. kesäkuuta 2017. Suomi liittyi Euroopan avaruusjärjestö ESAn täysjäseneksi vuonna 1995, ja Suomen omaa avaruustoimintaa säätelee vuodesta 2018 voimassa ollut avaruuslaki. Aalto-1 ja muut ensimmäiset suomalaissatelliitit nousivat kiertoradalle intialaisella PSLV-raketilla.
Miten Suomen avaruustoiminta alkoi?
Suomen avaruustoiminta alkoi tutkimuksesta. ESAn mukaan Suomesta tuli avaruustutkimuskomitea COSPARin jäsen vuonna 1964, ja ionosfäärin sekä Maan magneettikentän tutkimus loi pohjan myöhemmälle avaruussääosaamiselle. Ilmatieteen laitoksen ensimmäinen avaruushanke oli vuonna 1986 alkanut plasmainstrumentti Neuvostoliiton Phobos-luotaimeen. ESAn mukaan Phobos-1 laukaistiin kohti Marsia vuonna 1988, ja siinä oli ruotsalais-venäläis-suomalaisena yhteistyönä tehty Aspera-plasma-analysaattori.
ESAn liitännäisjäseneksi Suomi tuli vuonna 1987 ja täysjäseneksi vuoden 1995 alussa. ESAn mukaan Suomi osallistui ensimmäisten kymmenen jäsenyysvuoden aikana 20 eurooppalaisen satelliitin suunnitteluun ja rakentamiseen, ja avaruustoimintaan tuli mukaan noin 30 yritystä. ESAn Suomi-sivun mukaan Suomen osuus ESAn budjetista on 0,6 prosenttia.
Aikajana: Suomen avaruuden virstanpylväät
Alla oleva taulukko kokoaa tärkeimmät vaiheet ESAn, Ilmatieteen laitoksen, Aalto-yliopiston ja valtioneuvoston tietojen mukaan.
| Vuosi | Tapahtuma |
|---|---|
| 1964 | Suomi liittyy COSPARiin |
| 1986–1988 | Ilmatieteen laitoksen ensimmäinen avaruushanke: plasmainstrumentti Phobos-luotaimeen |
| 1987 | Suomesta ESAn liitännäisjäsen |
| 1995 | Suomesta ESAn täysjäsen |
| 2010 | Aalto-1-satelliittihanke alkaa Aalto-yliopistossa |
| 2017 | Aalto-1 laukaistaan 23. kesäkuuta PSLV-raketilla Intiasta |
| 2018 | ICEYE-X1 saavuttaa kiertoradan 12. tammikuuta; avaruuslaki tulee voimaan 23. tammikuuta; Reaktor Hello World laukaistaan 29. marraskuuta |
| 2023 | maa-asema- ja tutkalaki tulee voimaan 1. helmikuuta |
| 2024 | hallitus hyväksyy kansallisen avaruusstrategian 30. joulukuuta |
| 2025 | Suomi allekirjoittaa Artemis-sopimukset 21. tammikuuta |
Aikajana osoittaa, että Suomi kulki ensin instrumenttien ja tutkimuksen kautta ja siirtyi sitten omien satelliittien rakentamiseen. Viimeisin vaihe on yhteistyön ja lainsäädännön vahvistaminen.
Mitä Ilmatieteen laitos on rakentanut Marsiin ja muualle?
Ilmatieteen laitos on toimittanut instrumentteja useille kansainvälisille luotaimille. Laitoksen oman esittelyn mukaan siltä ovat peräisin muun muassa Cassini–Huygens-luotaimen Huygens-laskeutujan PPI- ja HASI-instrumentit ja Rosetta-luotaimen Cosima-, ICA-, LAP- ja MIP-instrumentit sekä Philae-laskeutujan PP-instrumentti, josta laitos vastasi pääasiassa. Lisäksi Mars Express- ja Venus Express -luotaimissa on laitoksen ASPERA-instrumentteja ja BepiColombossa SIXS-instrumentti.
Marsissa Ilmatieteen laitoksen paineanturi oli mukana Phoenix-laskeutujassa vuonna 2008. Curiosity-kulkijan REMS-sääasemassa on laitoksen paine- ja kosteusanturit, ja kosteusanturi teki ensimmäiset suorat mittaukset Marsin ilmakehän kosteudesta. Anturit on tehty yhteistyössä Vaisalan kanssa. Marsin tutkimus on tarkemmin sivulla Mars.
Mitä Aalto-1 muutti?
Aalto-1 muutti Suomen avaruusalaa, vaikka se oli pieni neljän kilon nanosatelliitti. Aalto-yliopiston mukaan se oli opiskelijavoimin rakennettu satelliitti, jonka ideaa professori Jaan Praks lähti viemään käytäntöön vuonna 2010 kurssin projektina. Mukana oli instrumentteja VTT:ltä, Helsingin ja Turun yliopistoilta sekä Ilmatieteen laitokselta, jonka plasmajarru oli tarkoitettu vähentämään avaruusromua. Satelliitin tehtävä päättyi syksyllä 2024.
Aalto-yliopiston mukaan hanke sai alan ajattelemaan yritysmäisemmin ja oli yksi syy avaruuslain säätämiseen. Sen opiskelijoista syntyi useita yrityksiä, kuten ICEYE ja Reaktor Space Lab. Seuraavia satelliitteja ovat olleet Aalto-2, Suomi 100 ja Aalto-3, ja Foresail-satelliitit ovat rakenteilla.
Mitä ICEYE ja Kuva Space tekevät?
ICEYE rakentaa tutkakuvausta eli SAR-teknologiaa käyttäviä piensatelliitteja. Yrityksen mukaan sen ensimmäinen satelliitti ICEYE-X1 saavutti kiertoradan 12. tammikuuta 2018, ja yritys kuvaa sitä maailman ensimmäiseksi alle 100 kilon SAR-satelliitiksi ja Suomen ensimmäiseksi kaupalliseksi satelliitiksi. Perustajat Rafal Modrzewski ja Pekka Laurila tapasivat Aalto-yliopistossa. ICEYE rakensi yrityksen oman kuvauksen mukaan vuosina 2019–2021 maailman suurimman SAR-satelliittiparven ja otti käyttöön kaupallisen Spot-kuvauksen, ja vuonna 2024 yritys ilmoitti saavuttaneensa 25 senttimetrin resoluution. Tutkakuvaus toimii pilvien läpi, ja se on ollut tärkeää esimerkiksi tulvien ja metsäpalojen seurannassa.
Kuva Space aloitti Reaktor Space Labina vuonna 2016. Sen Reaktor Hello World -satelliitti oli 2,4 kilon kuutiosatelliitti, jonka VTT:n kehittämä hyperspektrikamera testattiin avaruudessa. Satelliitti laukaistiin 29. marraskuuta 2018 ja se palasi ilmakehään 22. lokakuuta 2023. Kuva Space rakentaa nykyisin Hyperfield-satelliitteja.
Missä Suomi on vahva?
Suomen avaruusosaaminen painottuu ESAn mukaan sekä tutkimukseen että tekniikkaan. Tutkimuksessa vahvuuksia ovat planeettojen ilmakehät, korkean energian astrofysiikka, revontulten fysiikka ja avaruussää sekä metsien, lumen, jään ja meren kaukokartoitus. Teknologiassa ESA mainitsee kevyet hiilikuiturakenteet, avaruuselektroniikan ja ohjelmistot sekä röntgen- ja mikroaaltotekniikan. Revontulten ja avaruussään tutkimus näkyy myös tämän sivuston aiheissa, esimerkiksi Avaruussää -sivulla.
Ala on kasvanut nopeasti. Aalto-yliopiston mukaan Suomessa oli kaksi vuosikymmentä sitten vain kourallinen avaruusyrityksiä, ja niidenkin toiminta liittyi pääosin ESAn hankkeisiin. Nykyään yrityksiä on yli 200, ja avaruusyritysten liikevaihto kolminkertaistui vuosina 2018–2022. ESAn Phi-Lab Finland -ohjelmaa koordinoi Aalto-yliopisto.
Mitä avaruuslaki edellyttää?
Laki avaruustoiminnasta (63/2018) edellyttää ennakkolupaa avaruustoiminnalle. Lain voimaan tullessa luvan myönsi työ- ja elinkeinoministeriö, ja laki sisältää säännökset avaruusesineiden kansallisesta rekisteristä. Puolustusvoimien avaruustoimintaan lupamenettely ei sovellu.
Vuonna 2023 voimaan tullut laki maa-asemista ja eräistä tutkista edellyttää Traficomin lupaa maa-asemille ja avaruuteen suunnatuille tutkille. Lupa myönnetään enintään kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. Satelliittien ohella laki koskee siis myös niitä maa-asemia, joilla satelliitteja ohjataan. Satelliittien perusteet ovat sivulla Satelliitit.
Mihin Suomi on sitoutunut?
Valtioneuvosto hyväksyi kansallisen avaruusstrategian 30. joulukuuta 2024, ja siitä seuranneena Suomi allekirjoitti Artemis-sopimukset 21. tammikuuta 2025. Elinkeinoministeri allekirjoitti sopimuksen Espoon Otaniemessä, ja ministeriön mukaan se sopii strategian linjaan, joka painottaa kansainvälistä yhteistyötä ja Yhdysvaltojen kanssa tehtävää kumppanuutta. Suomi ilmoitti samalla pitävänsä YK:ta ensisijaisena avaruusoikeuden kehittämisen foorumina. Artemis-ohjelmasta kerrotaan sivulla Artemis-ohjelma.
Lähteet
Lue seuraavaksi
Avaruuslennot Satelliitit Satelliitti on Maata tai muuta taivaankappaletta kiertävä laite. Katso satelliittityypit, radat ja miten satelliitti näkyy taivaalla Suomessa. 
Avaruuslennot Kantoraketti Kantoraketti vie satelliitin kiertoradalle työntämällä pakokaasua taaksepäin. Näin raketti toimii, miksi vaiheita on useita ja mikä on maailman suurin raketti. 
Avaruuslennot Artemis-ohjelma – paluu Kuuhun Artemis-ohjelma vie ihmiset takaisin Kuuhun: Artemis I ja Artemis II on lennetty, Artemis III ja IV ovat NASAn suunnitelmissa. Lennot, miehistö ja tilanne. 
Avaruuslennot Avaruusromu Avaruusromu on kiertoradalla olevia käytöstä poistuneita satelliitteja, raketin osia ja sirpaleita. Katso paljonko sitä on ja voiko avaruusromu pudota päälle. 
Avaruuslennot Avaruusteleskoopit Hubble ja James Webb ovat tunnetuimmat avaruusteleskoopit. Vertailu: koko, aallonpituus, rata, omistajat ja mitä Webb näkee, mitä Hubble ei. 
Aurinkokunta Mars Mars on Maata pienempi kylmä planeetta: halkaisija 6 792 km, lämpötila noin −60 °C ja vuosi 687 vuorokautta. Miksi Mars on punainen ja kauanko matka kestää.