Auringonnousu ja -lasku tänään

Mitä taulukon nousu ja lasku tarkoittavat?

Nousu on hetki, jolloin Auringon kiekon yläreuna ilmestyy horisontin yläpuolelle, ja lasku hetki, jolloin viimeinenkin pala katoaa. Yhdysvaltain merivoimien observatorion (USNO) mukaan laskennassa Auringon keskipiste oletetaan 50 kaariminuuttia horisontin alapuolelle: 16 kaariminuuttia on Auringon näennäinen säde ja 34 kaariminuuttia ilmakehän valoa taittava vaikutus.

Päivän pituus on laskun ja nousun välinen aika. Taulukon arvot koskevat tasaista, esteetöntä horisonttia. Käytännössä metsä, kukkulat ja rakennukset peittävät Auringon aiemmin, joten oma pihasi voi jäädä varjoon jo ennen taulukon lasku-aikaa. Jos haluat nähdä laskun merenrannalta tai avoimelta pellolta, mene paikalle hyvissä ajoin ennen taulukon aikaa.

Miksi aurinko laskee eri aikaan eri kaupungeissa?

Aika riippuu sekä pituus- että leveysasteesta. Maa pyörähtää 15 astetta tunnissa, joten jokaista itään kuljettua pituusastetta kohti Aurinko nousee ja laskee neljä minuuttia aiemmin. Siksi Itä-Suomessa Aurinko nousee ja laskee aiemmin kuin länsirannikolla, vaikka kaikissa kaupungeissa kello näyttää samaa aikaa.

Leveysaste vaikuttaa päivän pituuteen: mitä pohjoisemmas mennään, sitä suurempi on ero kesän ja talven välillä. Ilmatieteen laitoksen mukaan päivä on Helsingissä talvipäivänseisauksena alle kuusi tuntia ja kesäpäivänseisauksena lähes 19 tuntia. Ursan mukaan Oulussa kesäpäivänseisauksena Aurinko on horisontin yläpuolella yli 22 tuntia ja Utsjoella ei laske lainkaan. Päivänseisauksista kerrotaan sivuilla talvipäivänseisaus ja kesäpäivänseisaus.

Milloin Aurinko on korkeimmillaan?

Aurinko on korkeimmillaan paikallisena aurinkokeskipäivänä, jolloin sen keskipiste ylittää etelän suunnan USNO:n määritelmän mukaan. Se ei ole kello 12. Suomen aikavyöhykkeen perustana on 30. itäinen pituuspiiri, mutta Helsinki on noin 25. pituuspiirillä, joten Aurinko on Helsingissä korkeimmillaan noin 20 minuuttia kello 12 jälkeen normaaliaikaa. Kesäaikana kello on tunnin edellä, ja Aurinko on korkeimmillaan noin kello 13.20. Luku on laskennallinen arvio, ja sen päälle tulee vielä pieni vuodenajasta riippuva vaihtelu.

Jos haluat tietää, milloin Aurinko on korkeimmillaan omassa kaupungissasi, laske se taulukon noususta ja laskusta: huippu osuu suunnilleen niiden puoliväliin.

Kuinka nopeasti päivä pitenee ja lyhenee?

Päivän pituus muuttuu vuoden mittaan epätasaisesti. Ilmatieteen laitoksen mukaan päivä pitenee talvipäivänseisauksen jälkeen aluksi noin 5 minuuttia viikossa, ja kevätpäiväntasauksen aikaan Helsingissä jo noin 6 minuuttia vuorokaudessa. Syksyllä sama tahti toimii toiseen suuntaan. Päiväntasauksista kerrotaan sivuilla kevätpäiväntasaus ja syyspäiväntasaus.

Taulukon päivän pituus -sarakkeesta näet muutoksen päivä päivältä. Kun vertaat sarakkeen lukemaa edelliseen päivään, ero kertoo vuodenajan: noin kuuden minuutin muutos viittaa päiväntasauksen tienoille, ja päivänseisauksen lähellä muutos on selvästi pienempi.

Mitä kaamos ja yötön yö tarkoittavat taulukossa?

Pohjoisimmissa kaupungeissa taulukon nousu ja lasku voivat puuttua kokonaan. Kaamos tarkoittaa aikaa, jolloin Aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle, ja yötön yö aikaa, jolloin se ei laske. Molemmat vaativat napapiirin pohjoispuolista sijaintia: napapiiri on 90 astetta miinus Maan akselin kallistus 23,4 astetta eli noin 66,5° pohjoista leveyttä.

Utsjoki (noin 70°) on selvästi napapiirin pohjoispuolella, joten siellä sekä kaamos että yötön yö tapahtuvat. Oulu (noin 65°) on napapiirin eteläpuolella, joten Aurinko nousee ja laskee siellä ympäri vuoden. Kaamoksen ja yöttömän yön päivät vaihtelevat paikkakunnittain, joten tarkista oman paikkakuntasi tilanne taulukosta.

Milloin on pimeää tähtien ja revontulten katsomiseen?

Auringonlasku ei vielä tarkoita pimeää. USNO määrittelee hämäräksi kolme vaihetta: Auringon keskipiste on siviilihämärässä 6 astetta, merenkulkuhämärässä 12 astetta ja tähtitieteellisessä hämärässä 18 astetta horisontin alapuolella. Vasta tähtitieteellisen hämärän jälkeen siroava auringonvalo on himmeämpää kuin tähtien valo.

Tämä selittää kesän: Auringon korkeus kesäpäivänseisauksena keskiyöllä on leveysaste miinus 90 astetta plus 23,4 astetta. Helsingissä se on noin −6,6°, eli Aurinko ei painu merenkulkuhämärän (−12°) alapuolelle, ja tähtitaivas jää piiloon. Oulussa Aurinko on keskiyöllä noin −1,6°, ja Utsjoella se pysyy horisontin yläpuolella. Etelä-Suomessa pimeän taivaan katselu onnistuu siis vasta loppukesällä. Katselupaikoista ja pimeydestä kertoo sivu pimeä taivas, ja revontulten vuodenajasta sivu revontulet: milloin niitä näkee.

Kuinka korkealle Aurinko nousee eri vuodenaikoina?

Auringon keskipäivän korkeus saadaan kaavalla 90 astetta miinus leveysaste, johon lisätään kesällä ja josta vähennetään talvella Maan akselin kallistus 23,4 astetta. Luvut ovat laskennallisia arvioita, ja ne selittävät, miksi päivän pituus vaihtelee niin paljon.

Negatiivinen luku tarkoittaa, että Aurinko jää geometrisesti horisontin alapuolelle eikä nouse lainkaan. Ilmakehän valoa taittava vaikutus nostaa Auringon kuitenkin näkyviin hieman todellista asemaansa korkeammalle.

Auringon nousukohta vaihtelee samalla tavalla. Suomessa Aurinko nousee kesällä koillisen puolelta, talvella kaakosta ja päiväntasausten aikaan lähellä itää, kuten sivu Aurinko kertoo.

Miten kesäaika muuttaa lukemia?

Taulukon kellonajat ovat Suomen aikaa, eli ne siirtyvät kellonsiirron mukana. Ursan mukaan kesäaika päättyy lokakuun loppupuolella, ja siirron jälkeen Aurinko laskee kellon mukaan tunnin aiemmin. Todellisuudessa Aurinko ei kulje yhtään eri tavalla, vain kello muuttuu.

Jos haluat vertailla kahta päivää eri puolilla kellonsiirtoa, muista siis ottaa tunnin ero huomioon.

Lähteet

• U.S. Naval Observatory: Rise, Set, and Twilight Definitions
• Ilmatieteen laitos: Tähtitieteelliset vuodenajat
• Ursa: Tähtitaivas tänään
• NASA Science: Earth facts